Tänään pyörähdettiin sitten ulkomailla aivan Ruotsissa asti. Lauantain aamukuuden heräämisistä alkaa tulla jo tapa, viime viikonloppuna lähdettiin la-aamuna kello 7.00 Kemiin, tänään Jokkmokkiin. Otso heräsi aivan itsekseen juuri kun olin menossa herättämään häntä ja pinnasängystä saikin nostaa hymyilevän vauvan. On aina julmaa jos täytyy herättää Otso kesken unien, mutta onneksi niin käy harvoin.
Menomatka kesti kauemmin kuin saattoi odottaa, matkasimme markkinoille 6,5 tuntia vaikka matkaa oli arviolta ehkä 400 km. Ei kyllä ihan aikataulussa päästy lähtemään Kittilästäkään. Muuten ei olisi ollut niin väliä, mutta kello 13 alkoi konsertti johon olisin halunnut mennä ja olimmekin vasta 13.30 perillä. En sitten lähtenyt enää säntäilemään sinne, vaunujen kanssa ei ole niin nopeaa liikkua ihmispaljoudessa. Olin ottanut Otsolle mukaan rintarepunkin, mutta oli niin kylmä ettei pikkuista voinu ottaa vaunuista pois.
Menomatka meni hyvin. Ainut ongelma (myös viime viikonloppuna)oli se, ettei Otso oikein suostu imemään maitoa bussissa. Ehkä sillä ei ollu nälkä tai sitten bussin heilutus ja kaikki kiinnostava ympärillä häiritsee keskittymistä. Otso oli syöny aamulla viiden aikaan ja seuraavan kerran maito maistui vasta puolenpäivän jälkeen. Ei se kuitenkaan itkenyt joten ehkä ei vain ollut nälkä.
Markkinoilla oli kyllä ihmisiä ja kojuja. Olisin kaivannut vielä enemmän saamelaistunnelmaa. Pääsiäisenä olin Miikan kanssa Kautokeinossa katsomassa saamelaisten "euroviisuja". Siellä oli aivan mahtavaa, esiintyjät olivat hyviä ja lähes kaikilla muilla oli saamelaisasu päällä. Se oli niin hienon näköistä! Itse asiassa tämä artisti jonka konserttiin olisin halunnut mennä, oli tuttu juuri niistä euroviisuista. Sillä lailla markkinoillakin välittyi saamelaistunnelma, että kojuissa myytiin käsitöitä eikä ollut (ainakaan kamalasti) krääsänmyyntiä. Ja se on jännä, ettei tarvitse mennä kuin Ruotsiin niin on aivan erilaisia tuotteita myynnissä elintarvikkeita myöten.
Löydettiin Otson kanssa markkinoilta Otso
Kylmä sää hillitsi ostohimoja kun ei tarennut ottaa hanskoja pois jotta olisi saanu rahat esiin. Se oli myös hassua, kun yleensä on tottunut maksamaan kortilla eikä tarvitse laskea riittääkö rahat. Nyt piti käydä etukäteen pankin tiskillä vaihtamassa kruunuja ja päättää samalla paljonko markkinoilla aikoo laittaa sileäksi. Olo oli kuin pikkulapsella kun jokaisen ostoksen jälkeen piti miettiä, paljonko rahaa jäi vielä jäljelle.
Saamelaiskoululaiset olivat järjestäneet kahvilan
Yksi ostos oli mielessä. Otso sai vastasyntyneenä Miikan vanhemmilta karvatöppöset. Ne olivat tosi lämpimät, mutta meinaavat olla jo pienet :( Ajattelinn että sellaiset voisi löytää tuolta. Kiersin kojuja läpi ja tutkin vaihtoehtoja, vain paras on kyllin hyvää Otsorakkaalle :) Lopulta löysin tällaiset pitkävartiset suloiset töpsykät.
Nyt pysyy taas tassut lämpimänä.
Iskälle tuliaiseksi Jokkmokin kuuluisaa falukorvia ja loppurahalla ruotsalaisia herkkuja. Paluumatka meni reippaammin kuin meno. Otso jaksoi kyllä mahtavasti, kaikki päivittelivät miten kiltti vauva on. "Kyllä tuollaisen kanssa voikin matkustaa" "Onpa ihanaa kun saa katsella pientä vauvaa"
Ihanaa katsoa kun Otso saa ihmisten kasvoille hymyn vauvasta vanhukseen ja miten lapset tuovat iloa maailmaan muillekin kuin vanhemmille. Nyt otsomamma menee nukkumaan, kirjottelen huomenna jos tulee vielä jotain markkinoista mieleen. Lopuksi vielä kuva Otsosta saamelaissylissä (iskä tilasi että tällainen kuva pitää ottaa)
Ainiin. Loppujen lopuksi näin sen suosikkiartistinkin kun hänellä oli vielä joikukeikka toisessa paikassa :)
Olipas kiva löytö! Blogi on oiva juttu jakaa kuulumisia kauempana asuville sukulaisille ja ystäville! Meillähän blogi on ollut jo pian 2 vuotta :) www.qaapo.vuodatus.net
VastaaPoista-Minna ja pojat