Otso on nyt jättänyt tutin pois. Se aiheuttaa hieman hankaluuksia nukkumaankäymisessä. Ei se enää tuttia kysele eikä sen perään itke, mutta uni ei vaan meinaa tulla ja höpöttelee omiaan. Nykyisin poikien unirytmi on välillä päivälläkin sama. Aina nukutus ei kuitenkaan onnistu odotetusti, kuten:
Aarni alkaa olla jo Otson jutuissa kovasti mukana. Äidille harmaita hiuksia.
Otsolla on nyt helppo vaihe menossa, jos nukkumaanmenon hankaluutta ei oteta huomioon. Se on tosi hauska kaveri ja siitä on jo seuraakin. Aarnikin on edelleen ihana hymypoika, hönen kanssaan tulee vaan stressiä syömisestä, kun kiinteä ruoka ei meinaa edelleenkään maistua. PAITSItänään, äsken, Aarni söi lounaaksi kokonaisen hedelmäsosepurkin ja puolikkaan lihapatapurkin!!! Jes jes jes!!! Siitäkö se taas lähtee :D
Sormiruokatreenejä 24.10, Aarni tasan 7kk
Tänään on ollu lumisadepäivä. Melkeinpä luulisi, että nämä lumet eivät enää sula. Käytiin puistossa Heidin ja toivon (sekä Viljan) kanssa.
Aarni ei ole vielä keksinyt ryömimistä, mutta pyörii kellonviisarin tavoin. Aarni on kuitenkin alkanut jokeltaa. Tässä sitä vähän kun yritin saada nauhalle. Hampaita ei ole. Siinä tärkeimmät :)
Tällä videolla jokellus ei onnistunut kun Aarnia taas niin nauratti.
Loppuun muutama Otso-juttu:
Otso ja Aarni olivat kylvyssä samassa altaassa. Aarni istui vähän lytyssä niin, että matsamakkarat olivat rullalla. Otso totesi: "Aani tikapuut!" ja näytti niitä.
Eilen oli kova juttu kun laitettiin laasteri sormeen kun siihen tuli pieni pipi. Sitä pitikin esitellä kaikille.
Joo-sana, joka oli ennen TOO, sitten NOO on nyt HJOO :D Se kuulostaa hauskalta.
Mopo on saanut lisävarusteita, vilkkuvan valon ja soittotorven. Kuvia lähiaikoina. Niiden myötä kypärän käyttö on tosin jäänyt kun keskittyminen suuntautuu vilkkuvaloon.
Leluteollisuus on muistanut meitä parilla lelukataloogilla jotka ovat varmaan kaikissa lapsiperheissä tällä hetkellä luetuimpia opuksia. Uskomaton miten Otson tunnistaa sieltä jo kaikkia tuotemerkkejä, jopa "helou kiti" (Hello kitty), lego-juna, Tuomas-veturi, postipate elikois helikoppetti (Postipaten erikoishelikopteri).
Sitten yhdellä sivulla jossa on leikkityökaluja, siinä kuulemma "äiti tekee lepottia" (eli remonttia)
Jotain oppia on menny perille kun Otson suusta myös kuuluu: AAnin vuolo. Otson vuolo. vuolotellen!
Sitten Otso myös komentaa Aarnia: Ei saa tukistaa!
Aarni onkin vähän turhen kovakourainen, nipistää naamaa kynsiensä väliin ja tukistelee.
torstai 28. lokakuuta 2010
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
pari sunnuntaivideota
Tässä vielä eilisen päivityksen jatkeeksi kaksi videota tältä aamulta. Aarnin ruokailua ja Otson ajelua.
lauantai 23. lokakuuta 2010
Syyslomailua
Syyslomailua on ollut koko lokakuu. Ensin vietimme ihanan viikon Lappeenrannassa ja sieltä palattuamme täällä odottivat jo ensimmäiset syyslomavieraat. Vieraiden kautta on itsekin ollut ihan lomatunnelmissa!
Lappeenrantaviikosta olikin jo jotain edellisessä päivityksessä, tässä vielä vähän lisää. Ainakin video menomatkalta jossa meininkiä meidän makuuvaunusta. Aarnilla oli hauskaa ja niin Otsollakin...
Ja sitten vielä pari pätkää hoplopista kun niitä ei saanu Lappeenrannassa ladattua.
Lappeenrannassa ehdittiin viikon aikana pitää myös vauvakaveritapaaminen. Kaksi partiokaveria sai myös vauvelit samoihin aikoihin kuin Aarni syntyi. Kati pyöräytti kaksi kerralla helmikuun lopussa ja Hanna tyttösen huhtikuun puolessa välissä. Parin kuukauden sisään maailmaan putkahti siis neljä uutta ihanuutta meille kaveruksille. Nämä pääsivät tietysti yhteiskuvaan. Otettiin ensin kokojen mukaan, Aarni kohteliaasti laittoi vähän itseään mutkalle ettei näyttäisi niin pitkältä ja kaksoset venyttivät itsensä täyteen mittaan. toisessa kuvassa sama kvartetti iän mukaan järjestettynä.
Ja sitten vielä äidit + yksi kummitäti
Ämmilässä oli hauska leikkiä vähän eri leikkejä ja eri leluilla kuin kotona. Äijä kaivoi joistain esille lääkärinvälineet ja niitä testattiin.
Ja sitten isi soitti ja kertoi, että hänen karvalakkinsa on hajonnut. Ämmi muisti että heilläkin on karvalakki ja sanoi että sen voisi viedä Miikalle tuliaiseksi. Otso testasi ja minäkin, mutta totesin ettei taida iskälle mahtua. Se jääköön siis odottamaan Otson pilkkireissuja...
Otson nimpparitkin juhlittiin Lappeenrannassa. Meni jopa yllättävän hyvin, nyt alkaa vähän helpottaa Otson omistushalu leluihin, paljon paremmin pystyy jo sovussa leikkimään sekä kotona että muissa paikoissa. Muutenkin Otson kanssa on nyt aika helppoa. Pottailu sujuu jo niin hyvin, että Otso saattaa ilmoittaa "pissahätä", mutta osaa juosta itse vessaan, vetää housut alas, tehdä pissan pottaan, kaataa sen pönttöön ja vetää vessan. Pottaa ei osaa pestä ja housut on joskus hankala saada ylös, mutta välillä housujen vetäminenkin onnistuu. Tänäänkin Otso kävi kakalla ihan itse. Katsoin vaan, että jaaha, Otso kantaa kirjaansa eteiseen. Sitten se kantoi pottansa, kävi siihen istumaan ja lukemaan. Lopulta ilmoitti: "Kakka valmis, pestään pylly."
Minun iso poika. Ihana.
Aarni kunnostautui Lappeenrannassa syömisessä (tosin nyt on tullut taas takapakkia). Aarni saattoi syödä päivässä "jopa" kokonaisen pienen pilttipurkillisen ruokaa ja joskus jopa kaksi, joista toinen hedelmää ja toinen oikeeta ruokaa. Aloin Lappeenrannassa antamaan Aarnille monta kertaa päivässä pieniä annoksia ja suu aukesi, Aarni jopa näytti innostuvan kun alettiin puuhata ruokailujuttuja.
Mutta nyt on taas ihan tuskansotkua jos jotain yrittää antaa. Hedelmäsoseet kelpaa vaihtelevalla menestyksellä, mutta ruuat ei. Pieni purkki riittää useaksi päiväksi ja sittenkin se tulee vain levitettyä ruokalappuun, käsiin ja vaatteisiin. Mutta eikai se sitten tarvitse. Ainakin on tyytyväinen paitsi silloin kun näkee lusikan ja ainakin jos huomaa että siinä on muuta kuin hedelmämössöä. Tai Aarni ei taida olla mössömiehiä. Yksi päivä annoin keitettyä porkkanaa, sitä se haukkaili ja jyysti ikenillä. Samoin tomaattia. Eikö se tajua että tuon ikäinen voisi syödä vielä mössöjä lusikalla.
Lappeenrannassa oli ihana syksy. Vaahterat olivat värikkäitä ja melkein kaikissa puissa lehti. Käytiin puistoissa ja mie kävin vähän shoppailemassa, elokuvissa ja kaveria & vauvaa katsomassa. Pientä suloista poikaa.
Paluumatka sujui melkein yhtä hyvin kuin menomatkakin. Minulla meinasi iskeä migreeni, mutta ei päässyt onneksi kauhean pahasti päälle. Nukuin osan matkasta yläsängyssä ja seuraavana päivänä keinutti ihan mahdottomasti!
Tässä vielä pari kuvaa paluumatkalta iltapalalta.
Olikin hauskaa tulla Kittilään kun täällä oli tärkeitä ihmisä odottamassa Miikan lisäksikin. Annika ja Lassi täällä lomailivat ilonamme koko viikon. Itsekin pääsi syyslomatunnelmaan kun keksittiin kaikkea ohjelmaa. Osan lomastaan Annika ja Lassi kävivät retkeilemässä pyörillä ja ilman, mutta käytiin yhdessä testaamassa Levin uusi puuhapaikka, Inka & Niko. Ihan hauska, ei ihan Hoplopille vetänyt vertoja mutta ei kauaksi jäänyt. Plussana vielä se, että 2 vuotiaat pääsevät sinne vielä ilmaiseksi. Tänäänkin käytiin siellä pikaisesti ja mietin, että jos sen kaiken energian mitä siellä virtaa lapsissa, saisi valjastettua, siitä riittäisi aika moneen taloon energiat :)
Käytiin myös syömässä ravintolassa. Suurin osa yhteisestä ajastamme vietetttin kuitenkin kotoisasti Kittilässä. Puistoiltiin, tehtiin ruokaaja pelailtiin lautapelejä.
Poikaset syömässä hienosti.
Otso alkoi vaatia heti kun päästiin sisälle "Otso luokaa!" Ja kun kysyin haluatko nakkeja vai lihapullia, Otso halusi nakkeja. Sitten se alkoi hokea "Äiti hakkee nakkeja, Otsolle nakkia. Nakkiaaaaa! Äiti hakkee!!!"
Mie yritin sanoa että ei äiti voi niitä hakea, setä kohta tuo. Ja nopeasti ne tulivatkin, ja sillä hetkellä Otso ilmoitti: Ei nakkia.
Aarni jäysti Otso annoksessa ollutta herneenversoa tai jotakin sen tapaista koko ruokailun ajan tyytyväisenä. Ja Otso hoki: Ei nakkia. Kyllä se sitten lopulta jonkun verran söikin kun annos oli jäähtynyt Otson makuun sopivaksi.
Seuraava kuva on viikko sitten lauantailta kun Levillä oli uuden paloaseman avoimet ovet. Siellä oli suuri kirppis, autojen esittelyjä ja ilmapalloja. Olikin kannattava reissu, Otso ja varsinkin Aarni olivat innoissan ilmapalloista, paloautot tekivät vaikutuksen ja itse tein löytöjä kirppikseltä. Aarnille ihana ulkoilupuku, pari kirjaa ja lelua ja perusvaatteita. Kirppikset on mahtava juttu!
Annikan ja Lassin lisäksi meille tuli myös äijä autotallia viimeistelemään. Ja kun Annika ja Lassi lähtivät sunnuntaina, maanantaina tulikin Omppu-kummi Artonsa kanssa. Välissä ehdin onneksi vähän siivota kotia. Vietettiin myös Ompun ja Arton kanssa Levipäivä. Testattiin uusi kylpylä, pojat jäivät hoitoon kaverille, nukkuivat onneksi suurimman osan ajasta. en halunnut ottaa Otsoa vielä mukaan vaan käydä ensin itse katsomassa millainen se on ja mennä Otson kanssa joskus hiljasempaan aikaan. Saattaisi Otso tykätäkin, mutta ewi haittaa vaikka vielä vähän aikaa odottaisikin. Otsohan ei erityisemmin tykkää saunasta eikä suihkusta. Mutta varmaan jos sen kanssa rauhallisesti tutustuisi altaisiin, saattaisi innostuakin.
Otson ehdoton suosikkileikki on tällä hetkellä MOPO! Ämmi osti Otsolle nimpparilahjaksi mopon Lappeenrannassa ja sillä nyt ajellaan päivät pitkät. MUTTA, aina ennekuin lähdetään ajamaan, kaulaan pitää laittaa kaikki äidin antamat huivit/pannat ja päähän kypärä eli taikinakippo. Muutenkin Otso on innostunut kaikista vaateleikeistä, milloin sillä on pesupussi päässä ja esittää kummitusta tai harso. Ja yrittää kovasti pukea omia vaatteitansakin päälle. Tuo taikinakippo on kuitenkin herttainen <3
Loppuun vielä pari kuvaa jotka löytyi koneen kätköistä.
Eka on veljeksistä lokakuun lopusta. Sikäli ajankohtainen, että nyt viimein ollaan päätetty erottaa Otso ja tutti toisistaan. Kerran jo melkein tehtiin se, mutta annettiin sitten kuitenkin takaisin. Nyt ei anneta. Nukkumaanlaittamiset ovat vaan olleet ihanan helppoja, toisin kuin tänään. Toivottavasti ne palaavat taas helpoiksi kun Otso tottuu tutittomaan elämään. Minun teki kyllä niin pahaa kun Otso isot silmät suurina kyseli: Tutti? Ja aina sänkyyn mennessään huutelee jo kaukaa: TUTIT! TUTIT! Ja sitten niitä ei olekaan :(
Illalla juteltiin sängyssä että pikkuvauvat tarttee tutteja, isot pojat ei. Otso oli ihan hiljaa ja mietti, meinasi jo nukahtaa. Sitten se sanoi: "äitiiii. Iso poika talvii tutti". Teki niin pahaa, oli niin lähellä etten kaivanut sitä laatikosta takaisin.
Ja sitten vielä Otson virallinen 2v. 2 kk kuva 30.9.2010
Nyt nukkumaan, vaikka paljon hauskoja juttuja jäi vielä kertomattakin.
Lappeenrantaviikosta olikin jo jotain edellisessä päivityksessä, tässä vielä vähän lisää. Ainakin video menomatkalta jossa meininkiä meidän makuuvaunusta. Aarnilla oli hauskaa ja niin Otsollakin...
Ja sitten vielä pari pätkää hoplopista kun niitä ei saanu Lappeenrannassa ladattua.
Lappeenrannassa ehdittiin viikon aikana pitää myös vauvakaveritapaaminen. Kaksi partiokaveria sai myös vauvelit samoihin aikoihin kuin Aarni syntyi. Kati pyöräytti kaksi kerralla helmikuun lopussa ja Hanna tyttösen huhtikuun puolessa välissä. Parin kuukauden sisään maailmaan putkahti siis neljä uutta ihanuutta meille kaveruksille. Nämä pääsivät tietysti yhteiskuvaan. Otettiin ensin kokojen mukaan, Aarni kohteliaasti laittoi vähän itseään mutkalle ettei näyttäisi niin pitkältä ja kaksoset venyttivät itsensä täyteen mittaan. toisessa kuvassa sama kvartetti iän mukaan järjestettynä.
Ja sitten vielä äidit + yksi kummitäti
Ämmilässä oli hauska leikkiä vähän eri leikkejä ja eri leluilla kuin kotona. Äijä kaivoi joistain esille lääkärinvälineet ja niitä testattiin.
Ja sitten isi soitti ja kertoi, että hänen karvalakkinsa on hajonnut. Ämmi muisti että heilläkin on karvalakki ja sanoi että sen voisi viedä Miikalle tuliaiseksi. Otso testasi ja minäkin, mutta totesin ettei taida iskälle mahtua. Se jääköön siis odottamaan Otson pilkkireissuja...
Otson nimpparitkin juhlittiin Lappeenrannassa. Meni jopa yllättävän hyvin, nyt alkaa vähän helpottaa Otson omistushalu leluihin, paljon paremmin pystyy jo sovussa leikkimään sekä kotona että muissa paikoissa. Muutenkin Otson kanssa on nyt aika helppoa. Pottailu sujuu jo niin hyvin, että Otso saattaa ilmoittaa "pissahätä", mutta osaa juosta itse vessaan, vetää housut alas, tehdä pissan pottaan, kaataa sen pönttöön ja vetää vessan. Pottaa ei osaa pestä ja housut on joskus hankala saada ylös, mutta välillä housujen vetäminenkin onnistuu. Tänäänkin Otso kävi kakalla ihan itse. Katsoin vaan, että jaaha, Otso kantaa kirjaansa eteiseen. Sitten se kantoi pottansa, kävi siihen istumaan ja lukemaan. Lopulta ilmoitti: "Kakka valmis, pestään pylly."
Minun iso poika. Ihana.
Aarni kunnostautui Lappeenrannassa syömisessä (tosin nyt on tullut taas takapakkia). Aarni saattoi syödä päivässä "jopa" kokonaisen pienen pilttipurkillisen ruokaa ja joskus jopa kaksi, joista toinen hedelmää ja toinen oikeeta ruokaa. Aloin Lappeenrannassa antamaan Aarnille monta kertaa päivässä pieniä annoksia ja suu aukesi, Aarni jopa näytti innostuvan kun alettiin puuhata ruokailujuttuja.
Mutta nyt on taas ihan tuskansotkua jos jotain yrittää antaa. Hedelmäsoseet kelpaa vaihtelevalla menestyksellä, mutta ruuat ei. Pieni purkki riittää useaksi päiväksi ja sittenkin se tulee vain levitettyä ruokalappuun, käsiin ja vaatteisiin. Mutta eikai se sitten tarvitse. Ainakin on tyytyväinen paitsi silloin kun näkee lusikan ja ainakin jos huomaa että siinä on muuta kuin hedelmämössöä. Tai Aarni ei taida olla mössömiehiä. Yksi päivä annoin keitettyä porkkanaa, sitä se haukkaili ja jyysti ikenillä. Samoin tomaattia. Eikö se tajua että tuon ikäinen voisi syödä vielä mössöjä lusikalla.
Lappeenrannassa oli ihana syksy. Vaahterat olivat värikkäitä ja melkein kaikissa puissa lehti. Käytiin puistoissa ja mie kävin vähän shoppailemassa, elokuvissa ja kaveria & vauvaa katsomassa. Pientä suloista poikaa.
Paluumatka sujui melkein yhtä hyvin kuin menomatkakin. Minulla meinasi iskeä migreeni, mutta ei päässyt onneksi kauhean pahasti päälle. Nukuin osan matkasta yläsängyssä ja seuraavana päivänä keinutti ihan mahdottomasti!
Tässä vielä pari kuvaa paluumatkalta iltapalalta.
Olikin hauskaa tulla Kittilään kun täällä oli tärkeitä ihmisä odottamassa Miikan lisäksikin. Annika ja Lassi täällä lomailivat ilonamme koko viikon. Itsekin pääsi syyslomatunnelmaan kun keksittiin kaikkea ohjelmaa. Osan lomastaan Annika ja Lassi kävivät retkeilemässä pyörillä ja ilman, mutta käytiin yhdessä testaamassa Levin uusi puuhapaikka, Inka & Niko. Ihan hauska, ei ihan Hoplopille vetänyt vertoja mutta ei kauaksi jäänyt. Plussana vielä se, että 2 vuotiaat pääsevät sinne vielä ilmaiseksi. Tänäänkin käytiin siellä pikaisesti ja mietin, että jos sen kaiken energian mitä siellä virtaa lapsissa, saisi valjastettua, siitä riittäisi aika moneen taloon energiat :)
Käytiin myös syömässä ravintolassa. Suurin osa yhteisestä ajastamme vietetttin kuitenkin kotoisasti Kittilässä. Puistoiltiin, tehtiin ruokaaja pelailtiin lautapelejä.
Poikaset syömässä hienosti.
Otso alkoi vaatia heti kun päästiin sisälle "Otso luokaa!" Ja kun kysyin haluatko nakkeja vai lihapullia, Otso halusi nakkeja. Sitten se alkoi hokea "Äiti hakkee nakkeja, Otsolle nakkia. Nakkiaaaaa! Äiti hakkee!!!"
Mie yritin sanoa että ei äiti voi niitä hakea, setä kohta tuo. Ja nopeasti ne tulivatkin, ja sillä hetkellä Otso ilmoitti: Ei nakkia.
Aarni jäysti Otso annoksessa ollutta herneenversoa tai jotakin sen tapaista koko ruokailun ajan tyytyväisenä. Ja Otso hoki: Ei nakkia. Kyllä se sitten lopulta jonkun verran söikin kun annos oli jäähtynyt Otson makuun sopivaksi.
Seuraava kuva on viikko sitten lauantailta kun Levillä oli uuden paloaseman avoimet ovet. Siellä oli suuri kirppis, autojen esittelyjä ja ilmapalloja. Olikin kannattava reissu, Otso ja varsinkin Aarni olivat innoissan ilmapalloista, paloautot tekivät vaikutuksen ja itse tein löytöjä kirppikseltä. Aarnille ihana ulkoilupuku, pari kirjaa ja lelua ja perusvaatteita. Kirppikset on mahtava juttu!
Annikan ja Lassin lisäksi meille tuli myös äijä autotallia viimeistelemään. Ja kun Annika ja Lassi lähtivät sunnuntaina, maanantaina tulikin Omppu-kummi Artonsa kanssa. Välissä ehdin onneksi vähän siivota kotia. Vietettiin myös Ompun ja Arton kanssa Levipäivä. Testattiin uusi kylpylä, pojat jäivät hoitoon kaverille, nukkuivat onneksi suurimman osan ajasta. en halunnut ottaa Otsoa vielä mukaan vaan käydä ensin itse katsomassa millainen se on ja mennä Otson kanssa joskus hiljasempaan aikaan. Saattaisi Otso tykätäkin, mutta ewi haittaa vaikka vielä vähän aikaa odottaisikin. Otsohan ei erityisemmin tykkää saunasta eikä suihkusta. Mutta varmaan jos sen kanssa rauhallisesti tutustuisi altaisiin, saattaisi innostuakin.
Otson ehdoton suosikkileikki on tällä hetkellä MOPO! Ämmi osti Otsolle nimpparilahjaksi mopon Lappeenrannassa ja sillä nyt ajellaan päivät pitkät. MUTTA, aina ennekuin lähdetään ajamaan, kaulaan pitää laittaa kaikki äidin antamat huivit/pannat ja päähän kypärä eli taikinakippo. Muutenkin Otso on innostunut kaikista vaateleikeistä, milloin sillä on pesupussi päässä ja esittää kummitusta tai harso. Ja yrittää kovasti pukea omia vaatteitansakin päälle. Tuo taikinakippo on kuitenkin herttainen <3
Loppuun vielä pari kuvaa jotka löytyi koneen kätköistä.
Eka on veljeksistä lokakuun lopusta. Sikäli ajankohtainen, että nyt viimein ollaan päätetty erottaa Otso ja tutti toisistaan. Kerran jo melkein tehtiin se, mutta annettiin sitten kuitenkin takaisin. Nyt ei anneta. Nukkumaanlaittamiset ovat vaan olleet ihanan helppoja, toisin kuin tänään. Toivottavasti ne palaavat taas helpoiksi kun Otso tottuu tutittomaan elämään. Minun teki kyllä niin pahaa kun Otso isot silmät suurina kyseli: Tutti? Ja aina sänkyyn mennessään huutelee jo kaukaa: TUTIT! TUTIT! Ja sitten niitä ei olekaan :(
Illalla juteltiin sängyssä että pikkuvauvat tarttee tutteja, isot pojat ei. Otso oli ihan hiljaa ja mietti, meinasi jo nukahtaa. Sitten se sanoi: "äitiiii. Iso poika talvii tutti". Teki niin pahaa, oli niin lähellä etten kaivanut sitä laatikosta takaisin.
Ja sitten vielä Otson virallinen 2v. 2 kk kuva 30.9.2010
Nyt nukkumaan, vaikka paljon hauskoja juttuja jäi vielä kertomattakin.
torstai 7. lokakuuta 2010
Terveisii Karjalast!!!
Myö ollaa päästy tänne Karjalaa! Matka män tosi hienost vaik oliha tota rompetta mukana: Rinkka, reppu, turvakaukalo, kassi, tuplarattaat ja pari pikkupoikaa. Ensiks myö mentii bussilla Robvaniemelle, siitä sit yöjunalla Tikkurilaa ja siellä junanvaihtoo pikkusen enne seittemää aamul. Tääl Lappeenrannas äijä oli meit vastassa peräkärrin kaa :D
Aarni viihtyi junassa hyvin, Otsokin sen jälkeen kun invavessasta löytyi potta. Bussissa Otsolle tuli pissahätä, mutta kun päästiin heiluvan bussin peräosaan neliön kokoiseen vessaan jonka pöntössä lillu sinistä nestettä, Otsolla ei enää ollutkaan pissahätä. Kun se pääsi takaksin omalle paikalle, Otso ilmoitti: Kottiin. Mennään kottiin. Pissa pottaan. No, rautatieasemalta löytyi onneksi potta. Junassa tuli taas hätä ja viereinen invavessa, joissa potta yleensä on, oli lukossa. Meidän piti lähteä ettimään vessaa toisesta vaunusta. Siinä vaiheessa kun piti mennä kahden vaunun liitoskohdasta, siitä missä rämisee ja suhisee, Otso lähti juoksemaan karkuun ja huusi: Ei enää pissahätä! Mutta sitten saatiin invavessa auki konduktöörin avulla ja kaikki oli hyvin.
Aarni nauttii junamatkailusta
Toinen hieman haastava juttu oli se, kun hyttimme oli tosiaan invahytti (koska sinne mahtui vaunut paremmin), siellä oli sitten pyörätuolipotilaille (ja näin ollen myös 2-vuotiaalle...) sopivalla korkeudella hätäjarru, houkutteleva hätäkutsu-naru ja nappi, ovenavausnappi (siinä oli jännä liukuovi) sekä valokatkaisijat. Otso kuitenkin tosi kiltisti uskoi kun sanoin, että näihin ei sitten kosketa. ainoa mihin annoin koskea, oli valokatkaisija ja sillä sitten leikittiinkin. "Tuli pimee. Aani nukkuu. Tuli valo. toine valo. Tuli pimee."
Naapurin Inga sattui samaan junaan ja Ingan avulla käytiin ravintolavaunussa. Ssinä se ilta menikin kun juna lähti kuudelta, 45 min valoräpsyttelyä ja 45 min ravintolavaunureissuun. Saatiin alkaa jo iltapuuhiin. Aarni nukahti kahdeksalta pim! ja Otsokin meni niihin aikoihin rattaisiin joissa halusi nukkua. Yhdeksältä sekin nukahti. Aamulla sitten puoli seitsemän aikaa rymyttiin ulos hytistä ja ooteltiin että juna tulee asemalle. Otos bongasi isin aamuruuhkassa Tikkurilassa ja yrittii metsästää lintuja kädelleen kuten mummukkolassa Kätkäsuvannossa tehdään. Ei ollut yhtä kesyjä tapauksia Vantaalla.
Aamu Tikkurilassa
Lappeenrantaan!
Täällä ollan käyty mummilla, kaupungilla, ulkona ihailemassa värikkäitä vaahteroita ja kaikenlaista :) Nyt ei jouda pitempään kirjottelemaan kun tul ivieraita, mutta tässä vielä vähän Hoploppikuvia! Otsolla hehkuu posket kirkkaanpunaisina...
Ämmi ja äijä nauttivat poikasista
Veljekset uusissa autopaidoissaan
Aarni viihtyi junassa hyvin, Otsokin sen jälkeen kun invavessasta löytyi potta. Bussissa Otsolle tuli pissahätä, mutta kun päästiin heiluvan bussin peräosaan neliön kokoiseen vessaan jonka pöntössä lillu sinistä nestettä, Otsolla ei enää ollutkaan pissahätä. Kun se pääsi takaksin omalle paikalle, Otso ilmoitti: Kottiin. Mennään kottiin. Pissa pottaan. No, rautatieasemalta löytyi onneksi potta. Junassa tuli taas hätä ja viereinen invavessa, joissa potta yleensä on, oli lukossa. Meidän piti lähteä ettimään vessaa toisesta vaunusta. Siinä vaiheessa kun piti mennä kahden vaunun liitoskohdasta, siitä missä rämisee ja suhisee, Otso lähti juoksemaan karkuun ja huusi: Ei enää pissahätä! Mutta sitten saatiin invavessa auki konduktöörin avulla ja kaikki oli hyvin.
Aarni nauttii junamatkailusta
Toinen hieman haastava juttu oli se, kun hyttimme oli tosiaan invahytti (koska sinne mahtui vaunut paremmin), siellä oli sitten pyörätuolipotilaille (ja näin ollen myös 2-vuotiaalle...) sopivalla korkeudella hätäjarru, houkutteleva hätäkutsu-naru ja nappi, ovenavausnappi (siinä oli jännä liukuovi) sekä valokatkaisijat. Otso kuitenkin tosi kiltisti uskoi kun sanoin, että näihin ei sitten kosketa. ainoa mihin annoin koskea, oli valokatkaisija ja sillä sitten leikittiinkin. "Tuli pimee. Aani nukkuu. Tuli valo. toine valo. Tuli pimee."
Naapurin Inga sattui samaan junaan ja Ingan avulla käytiin ravintolavaunussa. Ssinä se ilta menikin kun juna lähti kuudelta, 45 min valoräpsyttelyä ja 45 min ravintolavaunureissuun. Saatiin alkaa jo iltapuuhiin. Aarni nukahti kahdeksalta pim! ja Otsokin meni niihin aikoihin rattaisiin joissa halusi nukkua. Yhdeksältä sekin nukahti. Aamulla sitten puoli seitsemän aikaa rymyttiin ulos hytistä ja ooteltiin että juna tulee asemalle. Otos bongasi isin aamuruuhkassa Tikkurilassa ja yrittii metsästää lintuja kädelleen kuten mummukkolassa Kätkäsuvannossa tehdään. Ei ollut yhtä kesyjä tapauksia Vantaalla.
Aamu Tikkurilassa
Lappeenrantaan!
Täällä ollan käyty mummilla, kaupungilla, ulkona ihailemassa värikkäitä vaahteroita ja kaikenlaista :) Nyt ei jouda pitempään kirjottelemaan kun tul ivieraita, mutta tässä vielä vähän Hoploppikuvia! Otsolla hehkuu posket kirkkaanpunaisina...
Ämmi ja äijä nauttivat poikasista
Veljekset uusissa autopaidoissaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)