maanantai 9. maaliskuuta 2009

Väsyttää vaan ei nukuta

Siinäpä oli meidän tämän aamu- ja iltapäivän ongelma. Otso käy yleensä ensimmäisille päiväunille puuron syötyään, noin pari tuntia heräämisen jälkeen. Otso heräsi kyllä ihan hyväntuulisena, mutta sitten alkoi kiukuttaa. Puuro ei maistunut, ei sitten yhtään. Ja kuin äitiä kiusatakseen aina puurolusikallisen saatuaan Otso käänsi katseensa pois ja pulautti puuron jonnekin, minne äidin pulautuksia saalistava lusikka ei yllä ja puuroklimpit tippuivat näin olleen lattialle, housuille ja syöttötuolin pehmusteisiin. Lopuksi koko syöminen meni ihan itkuksi ja lopetettiin taistelu.

Päiväunivarustus päälle ja parvekkeelle nukkumaan pariksi tunniksi. Näin äiti ajatteli. Otso ei ajatellut vaan heräsi kymmenen minuutin päästä kauheaan parkuun. Ei auttanut heijailu eikä sylittely, uni ei enää tullut. Itsellä oli kauhea nälkä ja olin just saanu teen mukiin ja leivät tehtyä, valmiina nauttimaan kiireetöntä aamupalaa vauvan nukkuessa. Ei sitten nautittukaan :D

Otsoa itketti kaikki paitsi se kun sai olla sylissä ja tutkia äidin korua. Ode oli aivan yliväsynyt, mutta jos poitsun laittoi sängylle ja vaikka kävi itse viereen silittelemään, alkoi kauhea parku. En kyllä ymmärrä mikä oli. Lähdimme sitten pienelle kävelylle ja Otso sai vähän nukuttua. Lyhyidenkin unien jälkeen mieli oli vähän parempi ja sain tehtyä ruokaa. Otso keinui. Huomaa kyllä miten paljon seurallisemmaksi Otso on tullut, tuo keinumishommakin on hauskaa niin kauan kun joku katsoo ja antaa koko ajan vauhtia. Mutta jos antaa vauhtia ja alkaa kuoria perunoita, se ei olekaan enää hauskaa.

Otso keinuu kotona


Tässäpä todiste että istumassa pysytään jo lyhyitä aikoja!


Ruuan jälkeen lähdimme käymään seurakuntatalolla partiopalaverissa. Otso nukahti matkalla ja tällä kertaa nukkui pitkälle toista tuntia. Ja sen kyllä huomasi kotiin palattua! Otso söi ison annoksen vihannesmössöä ja joi maitoa päälle. Sitten vähän musisoitiin. Kylläpä lähti äidin soittopelistä kivoja ääniä!




Nyt Miika on Otson kanssa kävelyllä. Kohta lähden korikseen... Joten kivaksi se tämäkin päivä muuttui :)

Tässä vielä pieni video jonka aihe on: ONNI TÄÄLLÄ VAIHTELEE.
Miika laulaa joskus noilla sanoilla kun Otson itku muuttuu usein yhtä nopeasti nauruksi kuin on alkanutkin. Ei tuossa varsinaisesti ole edes itkua mutta jotain kyllästymis/turhautumisääniä kuitenkin ja sitten onkin taas hauskaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti