Hiihtoretki Keimiölle

Tänään oli kiva päivä. Yö oli kyllä taas vähän risainen, mutta ei siitä puhuta ;) Aamupäivällä lähdimme koko perhe hiihtoretkelle Keimiöjärvelle. Matkaa ei kertnyt kehuttavasti, mutta me olimmekin retkellä :) Jätimme auton levikkeelle Kittilän ja Muonion kunnanrajalle ja lähdimme hiihtämään kohti Keimiöjärveä. Otso tykkäsi olla ahkiossa. Vain jos tuli liian pitkä kuvaus- tm. tauko, Otso alkoi protestoida. Mutta kun ahkio liikkui, Otso nautiskeli.



Jossakin vaiheessa vauhti oli tuudittanut uneen, Otso nukkui vielä pitkän pätkän Keimiöjärven autiotuvan pihallakin. Me laitoimme tulet uuniin ja paistoimme makkarat. Tauko venähti aika pitkäksi, siinä ehti käydä hiihtäjä jos toinenkin taukoa pitämässä. Mihinkäs meillä kiire, valmiissa maailmassa :D

Otso söi herättyään sosetta


Ja jälkkäriksi maissinaksun


Meijän perhe Keimiöjärven autiotuvalla, jonne myös minun ja Miikan eka yön yli kestänyt vaellusretkemme suuntautui syksyllä 2006


Keimiöjärvellä suunniteltiin jatkoreittiä. Alkuperäinen suunnitelma kumoutui kun sitä latua ei enää ollutkaan, jota olimme aikoneet mennä. Kävimme kuitenkin sen vielä omin silmin toteamassa järven toisessa päässä. Aurinkokin alkoi paistaa, ihanaa! Miika nappasi minun aurinkolasit ja niinpä mie kokeilin ottaa Otson lasit (kun Otso nukkui tuulilasi aurinkosuojana) Vähän olivat pienet :D


Päädyimme palaamaan samaa reittiä takaisin kuin olimme tulleetkin. Matka oli aivan ihanan mahtavaa loivahkoa alamäkeä lähes koko matkan. Varmaan ihanin latu jota ikinä olen hiihtänyt. Ei olisi halunnut sen ollenkaan loppuvan. Ja aurinko oli loistava!


Parkkipaikalla kun Otso nukkui ahkiossa, kävimme kuvauttamassa itsemme Kittiläkyltillä. Ihan lennokkaita kuvia, oli hauskaa niitä ottaessa! Tässä parhaat palat.





Sitten ajelimme Jerishotellille syömään. Otso jokelteli tyytyväisenä syöttötuolissa ja kiskaisi purkin hedelmäsosetta. Me herkuttelimme kolmella ruokalajilla :)
Kun pääsimme kotiin, sauna oli kuin tilauksesta lämmin. Otso meni siksi aikaa Ullalle. Ullaa Otso ei ikinä vierasta, aina tulee hymy naamalle kun Ullan näkee! Kävimme siis kahdestaan saunassa hiihtoretken päätteeksi. Illalla myös Otso pääsi kylpyyn. Nyt se nukkuu ja Miika katsoo Forrest Gumpia. Mie olen nähny sen yli 5 kertaa, mutta silti se on minun suosikkielokuva yhä. Siispä sinne sohvalle Miikan kainaloon just nyt. Ei paljon mukavampi päivä olisi voinut olla!