Aamu meni aika lailla vielä hieman puolikuntoista Otsoa sylitellessä. Otso heräsi jo kello 6.30 mikä ei ollut niin minun ja Miikan mieleen... Puuro ei oikein maistunut eikä unetkaan, ekat päikkärit olivat alle puoli tuntia. Söin itse aamupalaa ja Otso alkoi maiskutella huuliaan syöttötuolissa. Keitin uudet puurot jos nyt olisi kelvannut. Vaan ei.
Päivällä Otso kuitenkin pääsi vauhtiin. Otso tykkää istua sitterissä, vaikka sitteri ei ole ehkä meillä enää ihan tarkoituksensa mukaisessa käytössä. Otso osaa jo istua tosi hyvin, mutta kyllähän nuo sitterin vyöt vielä vähän tukevat ettei niin helposti muksahda. Hauskan näköistä vain kun Ode istuu sitterin päällä ja kurottelee joka suuntaan.
Saatiin viimein tilaamamme Tupperware-astiat ja Otso pääsi tekemään tuttavuutta nokkamukin kanssa. Vaikutti ainakin tosi toimivalta, tuttipullot saa kohta pakata auvoisempia aikoja odottelemaan kun nokkamuki on otettu käyttöön.
Illalla kun Miika viimein vapautui töistä, ajelimme Rauduskylään papin puheille. Meidän lappeenrantalainen vihkipappimme oli siellä lomailemassa naisporukan kanssa ja käytiin juttelemassa. Kävimme läpi vihkikaavaa ja kerroimme itsestämme, arvoistamme ja tapaamisestamme :) Oli kyllä tosi mukava pappi!
Huomenna meidän hampaattomalla on sitten se hammashoitaja.
Heh, ihan samanlainen unikkoruokalappu löytyy myös Leeviltä :) Kuin myös samanlainen tupperiin nokkis odottelee kaapissa, vanhemmalla kuosilla tosin. Kerro ihmeessä onkos ollut sitten hyvä muki.
VastaaPoista