Kaupunkikuulumiset

No niin, vihdoin pääsen kertomaan kuulumiset Rovaniemireissulta. Lähdimme siis tiistaiaamuna Mirellan ja Miljan kyydissä kohti lapin pääkaupunkia. Päivä shoppailtiin Otson kanssa, Otso katteli rattaista ihmeissään ja ilmoitti jos olimme olleet liian kauan yhdessä liikkeessä. Otso sai uuden yöpuvun, jalkaterällisen haalarin, kun vanhat sellaiset ovat jääneet pieniksi. Äiskäkin sai jotain vaatteita.

Kolmen aikaan alkoi olla Otson päiväuniaika ja päätin lähteä kävelemään Korkalovaaraan, jossa Miikan Veli-veli asuu kuin myös minun entinen luokka-avustaja, joilla ajattelin kylästellä. Käytiin ennen kävelyreissua viemässä ostokset ja tavarat yöpaikkaan Marin luo. Oli kyllä kivaa kävellä! Sinne tuli reilu 5 km matkaa, mutta sain kävely ja juttuseuraa siitä Ritvasta, joka oli minun luokka-avustaja ekana työvuotenani. Korkalovaaraan pääsi mukavia pyöräteitä puikkelehtimaan. Vaikka Kittilä on kiva paikka, se ärsyttää ja SUURESTI, etä täällä ei ole oikein kevyenliikenteen väyliä eikä oikein muutenkaan kivoja vaunulenkkipaikkoja. Aina pitää mennä jonnekin ja tulla samaa reittiä takasin ja usein ne reitit ovat silti autoteitä. Olisi niin kiva kävellä vähän rauhallisempia reittejä.

Ensin mentiin Velivelin luo, jossa Otson serkut Lumi ja Lenni olivat täysi tohina päällä. Lumi halusi pitää Otsoa sylissäkin "Otso on ihana"


Serkukset


Otso kiskoi Veliä parrasta


Sieltä jatkettiin matkaamme Ritvalle ja oli hauska päivittää kuulumisia. Ollaan lähetelty kortteja, sähköposteja ja tekstiviestejä, mutta ei olla taidettu nähdä sitten vuoden 2005 kun Ritva lopetti työt meidän koulussa. Ritva oli oikeasti pelastus, sillä minulla oli Alakyläss ekana vuonna luokassa 27 oppilasta, jossa oli eskareita, ekaluokkalaisia ja tokaluokkalaisia. Auttavat kädet tulivat totisesti tarpeeseen.

Päätimme Ritvan kanssa kävellä vielä takaisin keskustaankin majapaikkaamme Marin luo. Otso ehti nukahtaa vielä vaunuihin vaikka kello li jo melkein kahdeksan. No, jaksoi sitten vielä tutkia Marin nurkat ja kövimmekin koko porukka samaan aikaan nukkumaan.


Seuraavana päivänä ammensimme itseemme vielä vähän kaupunkiannosta. Kierrettiin pari kirpparia mutta myös muita kauppoja. Kävimme syömässä subwayssä, Otso banaanin + spagettimössöä ja äiti sämpylän.


Yhden aikaan kaupunkikiintiö alkoi sopivasti tullakin täyteen ja puoli kahden aikaan lähti kyyti takaisin Kittilään. Oli kyllä hauska ja virkistävä reissu! Tulomatkalla viihdytin lapsia tas takapenkillä ja syötin sosetta vuorotellen molemmille. Kiitos Mirellalle ja Miljalle kyydistä!

Illalla käytiin koko perhe kaupassa. Sitten ajattelimme katsoa jännän jääkiekko-ottelun. Eka erä meni minulta Otsoa kylvettäessä ja nukuttaessa. Vein Otson iskän mahan päälle unittelemaan ja menin suihkuun. Kun palasin suihkusta, toka erä oli täydessä vauhdissa, Suomi olikin yhtäkkiä 3-1 tappiolla ja Otso oli nukahtanut isän mahan päälle. Sitten leivoin vielä sämpylät, mutta kolmannen erän seurasin aika tiiviisti. Yleensä ei tule jääkiekkoa katsottua, mutta MM-kisoja kyllä!