Retkellä!

Meillehän muutti naapuriin tammikuussa ihanainen Anna, joka tuli äikänopen sijaiseksi. Löysimme heti yhteisen sävelen :) Molemmat harrastivat partiota ja siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Pian selvisi myös että Anna tykkää lautapeleistä kuten minäkin. Tänä keväänä onkin tullut pelattua ennätyspaljon. Olen kohdannut monessa pelissä voittajani... Otsosta on tullut Anna-fani ja Annasta Otso-fani. Anna toi mukanaan Otsolle dubloja kun kävi kotonaan Espoossa ja niillä Odessiivi leikkii mielellään ollessan Annalla hoidossa. Nyt on vaan jo lievää haikeutta ilmassa, kun Anna on muuttamassa takaisin etelään koulujen loppuessa :( Meillä tulee ikävä. Toivottavasti Annan asuntoon muuttaisi edes melkein yhtä kiva uusi naapuri.

Perjantaina Otso oli Annan kanssa ulkona varmaan pari tuntia. Anna anoi meille kuvia ja jaanpa ne teillekin.

Poseeraus kunnantalon edessä


Viemäritutkimuksia


Kaverukset Otso ja Anna


Anna on retkeillyt, hiihdellyt, lumikenkäillyt, kävellyt ja pyöräillyt ihan hulluna koko vuoden. Parhaimillaan hiihtokilometrejä kertyi yli sata PÄIVÄSSÄ. Talvella lähdin kerran Annan matkaan, odotin silloin Aarnia (tai siis Borista). Hiihtelimme "vähän" Levillä. Seuraavalla viikolla alkoikin tuntua supistuksia, vaikka laskettuun aikaan oli vielä pari kuukautta ja jouduin olemaan hetken sairaslomalla. Sen jälkeen en enää uskaltanut sellaisille reissuille lähteä.

Nyt kevään aikanakin on tehnyt tosi montaa kertaa mieli hypätä Annan matkaan kun kevätaurinko on paistanut ja tunturit kutsuneet houkuttelevasti. Aarni on nyt kuitenkin tärkeämpi kuin tunturit. Eilen päätimme kuitenkin lähteä pienelle yöreissulle ennen Annan muuttoa. Otimme suunnaksi Pyhäjärven, sillä siellä on autiotupa vain n. kolmen kilometrin päässä parkkipaikasta kivalla paikalla järven rannalla. Päätimme kävellä sinne, jättää tavarat tupaan ja kävellä vielä vähän rinnettä ylös. Aikamoinen karavaani meistä tuli.

Minä kannoin lapset, Otso takana, Aarni edessä


Annan kantoi tavarat. Neljän hengen retkikamat selässä, ruuat edessä, Aarnin koppa kädessä :D


Otso nautti luonnossa. Rinkassa istuessaan kommentoi koko ajan näkemäänsä. ETTÄ. PUU. KI-I. KUKKII. TITYY. ÄITI. AANI. ANNA.
Meillähän on pihalla kota. Maanantaina oli partiokauden päättäjäiset ja paistettiin siellä makkaraa. Keskiviikkona oli pihatalkoot ja silloinkin oli makkaraa kodassa. Nykyisin aina kun kävellään kodan ohi, Otso juoksee toiveikkaana ovelle: MAKKA MAKKA. Nytkin matkan varrella näkyi kotona ja Otso innostui taas. MAKKA MAKKA :)

Hyvin kelpasi kuitenkin eväänä olleet omenat ja vohvelitkin. Vaikka oli meillä makkaraakin.


Aarnilla oli omat eväät


Otso keski hyvin tekemistä luonnossa. Hyppimistä, kivien heittelyä järveen, ötököiden tutkimista. Löysi myös jonkun puunpalan joka oli kuulemma auto. Ja kepit olivat myös mukavia.




Tässäpä sitten kuvia kun noustiin tunturin rinnettä ylemmäs. Anna kantoi Odessiivin ja minä Adessiivin.







Otso ei olisi halunnut pois tunturista. Yritettiin houkutella sitä takaisin rinkkaan niin EI. EN. EEEEEI. Kun sitten kysyttiin että haluatko jäädä yksin tänne, vastaus oli TOOOO! Sitten sanottiin heippa, ja Otso jäi iloisesti istumaan varvikkoon, vilkuttelemaan ja huutelemaan EIPPA! EIPPA!



Mutta me haluttiin Otso kuitenkin mukaan <3

Paluumatkalla Otso nukahti, kuorsaus vain alkoi kuulua rinkasta.


Palasimme kämpän pihalle ja tehtiin trangialla ruokaa. Se maistui taivaalliselta! Oli nälkäkin, mutta oli ruoka hyvääkin. Paistoimme kanasuikaleita, tuoreita herkkusieniä ja paprikaa. Keitimme makarooneja, yhdistimme ne ja lisäsimme aurinkokuivattu tomaatti -tuorejuustoa. Koko kattilallinen meni!

Keskiyön auringossa


Retkeilijäveljekset


Anna kokkaa


NAM HYÄÄ! NAM! HYÄÄ HYÄÄ!!


Jos on vähän likanen naama niin ei haittaa. Ja kädet. Ja takki. Ja housut.


Illalla maistui uni kaikille. Hauskaa kun Otsosta on kasvanut niin mutkaton ja sopeutuvainen lapsi. Ei siinä mittään ihmettelemistä jos joku yö nukutaankin muualla kuin pinnasängyssä. Illalla se vain ilmoitti että NUKKUU ja EITTO. Siihen se sammui. Annan kanssa vielä vähän aikaa ulkona kuunneltiin lintujen konserttia ja juteltiin. Vaan sitten alkoi makuupussit houkuttaa meitäkin. Aika lämmin oli, ei tarvinnut laittaa edes tulia takkaan.

Tänään sitten käveltiin takaisin sivistykseen ja vielä viimeisenä tekona ennen autoon astumista kävin jättämässä talviturkin Pyhäjärveen.

Eikä muuten ollut vaikeaa nukuttaa poikia tänään. Kylvetinkin molemmat ja siellä ne nyt tuhisee.

Isistä ei ole kuulunut mitään. Vähän epäilinkin ettei puhelin siellä kuulu. Otso aina välillä kyselee isiä ja varsinkin jos joku soittaa ovikelloa, saattaa huutaa että ISIII. Olen yrittänyt kertoa, että isi on kalareissulla. Äitikin onneksi kelpaa :)

Tänään illalla kävin pitkästä aikaa laulamassa kuorossa. Otso jäi Annan kanssa ja Aarni pääsi mukaan. Oli kyllä mahtavan ihana ja piristävä kokemus. Lauloimme mm. kansanlaulumessua, jossa on suomalaisiin vanhoihin kansanlauluihin tehty hengelliset sanat. Aluksi Aarni nukkui, mutta herättyään kiersi sylistä syliin kun halukkaita sylittelijöitä oli niin paljon ja nautti musiikista :) Mukana oli myös hanurin soittaja sekä viulunsoittaja. Tuli niin kesäinen ja iloinen fiilis! Se onkin jo kesäkuu!