maanantai 30. elokuuta 2010

Retkeilyä ja muuta

Heippa taas!

Kovasti aloin jo alkuviikosta tätä kirjoittaa, kesken jäi ja nyt vasta löytyi sopivat rako kun Otso meni naapuriin Niilan kanssa leikkimään ja Aarni simahti.

Me käytiin eilen sunnuntaina retkellä, kiivettiin Kätkätunturin huipulle! Olipa hauskaa saada vähän raitista ulkoilmaa ja liikuntaa. Pojat keikkuivat vielä repuissa mukana, vielä eivät omia reppuja kantele.

Otsokin yrittää näyttää peukaloilla tsemppiä isälle.


Aarni kulki äidin kanssa


Matka meni mainiosti, jaksoimme Miikan kanssa kantaa jälkikasvumme vielä mainiosti. Ilmeisesti matka olikin rankempi reppumatkaajille, sillä molemmaat simahtivat. Otso varsin ylvääseen asentoon :)


Huipulla paistettiin TIETENKIN makkaraa joka onkin nyt tosi kova juttu. Oli myös keksejä ja mehua. Otso keräili kiviä ja me juteltiin tamperelaisten tapparamiesten kanssa, jotka paistoivat omat makkaransa mustiksi.



Tamperemies kuvasi meiän pesueen


Maaruskan ihmettelyä




Huippukuva



Aarnin kuukautispäivä (5 kk) otettiin pojista kotona kuvia. Tässäpä niistä kavalkadia.










Elämästä muuten, tai siis poitsujen elämästä :)
Otsolla on ollut nyt hitti muovailuvahan muovailu. MUHAMAHAA, se itte sanoo. Ja se on ittestäkin ihan hauskaa. Tehdään ötököitä, linnunpesä ja sinne lintuja & munia, matoja ja tottakai joskus autojakin, ne ei vät vaan oikein kestä sitä kun Otso alkaa niillä sitten ajella. Tässä kuva Otson muhamaha-taideteoksesta joka esittää ötökkää.



Taitelija työssään


Yks juttu mikä sillä nyt on, on se että aina kaikkea pitää ottaa "mukkaa". Jos mennään ulos niin Ode ehdottaa milloin mitäkin lelua, että "tää mukkaa". No se vielä menee, mutta sitten kun ollaan lähdössä pois kerhosta tai kyläpaikasta ja sanon että "nyt lähdetään", niin Otso tulee aina jonkun tavaran kanssa "tää mukkaa". Paras oli kun käytiin Jasperin ja Joonatatanin synttäreillä niin Otso tuli ovelle sellainen valtava potkuauto sylissään jota se hädin tuskin jaksoi kantaa. TÄÄ MUKKAAN! Onneksi ei läheskään aina tule raivaria vaan Otso ymmärtää että se pitää jättää sinne ja sanoa heipat.

Otson kanssa pystyy jo keskustelemaan ainakin näin:
- Mika sinun nimi on? -Otso
- Mikä äitin nimi on? -Kaisa (vielä kesällä ja alkusyskysytä Otso oli päättäny että minun nimi on IITA :D
- Mikä isin nimi on? -Miika
- Missä Otso asuu? -KITTILÄ!
- Kuinka monta vuotta sinä olet? -Kaksi vuotta
- Mistä Otso tykkää? -Aanista
- Kuinka monta vuotta aarni on? -Nolla vuotta

Hienoja lauseita tulee jo: Otso löysi äitin, pikkuveli nukkuu... harmi kun niitä ei vaan muista. Joku päivä pitää ottaa muistikirja takataskuun ja kirjoittaa muistiin sitä mukaa kun niitä tulee.

Pikkuveli on edelleen NIIN niin rakas. Otsoa naurattaa välillä kun Aarni päästää ison röyhtäisyn, pissaa lattiapeitolleen tai laittaa paperin suuhun. Monesti laitan pojat vierekkäin pinnasänkyyn kun vaikka Otso herää päiväunilta ja siinä ne sitten toisiaan ihmettelevät :)



video


Nukkumaanmenot ovat välillä vähän hankalia, välillä menee hyvinkin. OTso on oppinut kiipeämään meidän sängyn kautta pois pinnasängystään, joten välillä illat ovat yhtä karkailua... Olen miettiny että pitäskö sille ostaa jo lastensänky, ettei sitten jouluna kun muutamme, tule liian montaa asiaa yhtäaikaa kun on uusi koti, uusi sänky ja oma huone. Yks sänky olisi jo tiedossakin jonka saisi halvalla.

Aarni se jatkaa hymyilyä, kääntyilee silloin tällöin kun huvittaa, ei välttättä joka päivä, vaikka osaakin. Aarni tykkää istua "pottatuolissaan" ja katsella mitä ympärillä tapahtuu. Kohta laitetaan Aarnillekin syöttötuoli tilaukseen, vaikka vielä se ei syö muuta kuin tissiä. Aarni on tosi kiinnostunut lehdistä, niiden syömisestä. Illalla kun tuntu uettä se on jo ihan nukahtamassa, iskeekin usein iltahepuli samaan aikaan kuin Otsolla iltavillikohtaus. Otso hyppii sängyllä ja Aarni kiljuu ja hekottaa :)

Nyt Otso palautettiin joten pitääpä lopettaa ja lähdetään ulos! Hauskaa viikonloppua!

P.S. Ollaan saatu ÄIJÄ tänne!!! Jee :D :D :D

perjantai 20. elokuuta 2010

Synttäreitä synttäreiden perään!

Tämän viikon teemana on ollu synttärit. Lauantaina mummu ja ukko tulivat meillä käymään, ukko autotallia rakentamaan ja mummu mummuilemaan. Siinä sitten samalla juhlittiin Otsoakin. Sunnuntaina päiväunien jälkeen kipaisimmme Siirin 4v. synttäreille ja illalla Timo-kummi ja Nina tulivat Otsoa onnittelemaan. Maanantaina mie kävin Aarnin kanssa illalla Levillä Heidin 32-vuotissynttäreillä ja eilen juhlittiin oikein virallisesti Otson 2-vuotistaivalta lastenjuhlien merkeissä. Huomenna on Miljan synttärit ja sunnuntaina Saran. Repikää siitä :) Ensi viikolla keskiviikkona Jasperin ja Joonatanin...

Lauantaina mummukko kävi täällä. Mummu leipoi kakkua ja Otsoa :D Niillä oli aivan hurjat tanssit ja akrobatiashowt. Otso yritti seuraavana päivänä saada minua tekemään samat nostot niin totesin vain että "äiti ei ole tarpeeksi vahva" kun ajattelin että sitä saa sitten tehdä koko ajan. Otso totesi siihen: "Mummu. Missä mummu on?" :D





Mummun leipomalle kaukulle tulikin käyttöä seuraavana päivänä kun Timo ja Nina tulivatkin jo sunnuntaina onnittelukäynnille. Kätevä emäntä sai taiottua kakun pöytään tosta noin vaan. Timon kanssa otso halusi potkia jalkapalloa ja sai sellaisen lahjaksikin. "Timo-kummi potkii pallo" Otso komensi.

Manantaina oli äidin vapaailta :) Heidi-kaverilla oli synttärit (32) ja lähdin Aarnin kanssa niitä juhlimaan. Otso oli puhunut jo pari päivää että "paistaa makkalaa" niin vinkkasin sitten Miikalle että voisitte käydä kodassa. Niin olivat käyneetkin ja vielä lettujakin paistaneet sisällä. Otsolla olikin sitten ylitsepursuavaa energiaa koko illan. Mie toin Leviltä tuliaisena venäläissyntyisen, Israelissa asuvan Ilyan, joka kuuluu nöihin coachsurfing-tyyppeihin, joita aina välillä majoitamme. Olin sanonut, että tämä ilta on vähän huono kun on synttäreitä ja muuta, mutta jos hätä tulee niin ilmoita. sieltä tuli sitten kahdeksalta lohduton viesti, että olen sirkassa liftannut kaksi tuntia eikä yksikään auto pysähdy ja kylmäkin on, joten eihän siinä muu auttanut kuin poimia S-marketin pihalta rinkkaselkä kyytiin. Poitsu sai lämpimän yösijan ja pesin vielä sen vaatteetkin. Seuraavana päivänä oli parempi mieli kun oli päässyt ilman ongelmia Kautokeinoon. Ja me olemme taas kokemusta rikkaampia, hassu tyyppi omalla tavalla tuokin. Mutta se oli tykännyt meistä: "It was a great experience to stay at Kaisa place with Miika and their
amazing children Otso and Aarni!!!in one day i got a very positive
impression!i hope we will see each other again!"

Keskiviikkona ei ollu synttäreitä mutta oli lastenvaatekutsut. Vaikka vaatteetkin olivat ihania, ihaninta oli ruskeasilmäinen tuuheatukkainen Kerttu-tyttö, äitinsä prinsessa joka syntyi kahden pojan jälkeen. Voi onnen määrää siinä perheessä! Niin suloinen lapsi!

Torstaina juhlittiin sitten Otsoa lasten- ja aikuistenjuhlissa. Puoli neljältä alkoi virrata väkeä, mukana olivat Milja, Sara, Saana, Severi, Eemil ja Emmi äiteineen. Illalla kävivät vielä Ulla, Elina-kummi ja Aarnin kummi Kaisa.
Otso puhalsi kynttilät jo ammattilasen tavoin. Mie olin yrittäänyt väkertää jonkun bussin näköisen kakun mutta ei Otsokaan sitä bussiksi tunnistanut. Mutta oli se siltikin hienompi kuin se neuvostoliittolaistyylinen kakku turkooseine ruusuineen, jollaisen saimme leipomosta Otson oikeille 2v. kemuille.





Milja ja Otso taas söpöilivät kun ensin Milja yritti mennä antamaan Otsolle suukon poskelle. Tarina päättyi kuitenkin kehnosti, Milja palasi äitinsä luo: "Ei yllä".
Sitten Otso meni antamaan Miljalle pusua ja suoraan suulle. Söpöä :D :D Ei saatu ihan oikeeseen aikaan kuvaa, mutta tässä vähän fiilistä.



Tässä osa vieraista pituus- ja ikäjärjestyksessä. Emmi 1v. Otso 2v. ja Severi 3v. :)


Tiistaina Miika kävi minun kuoroharjoitusten jälkeen ulkoilemassa. Mikula suuntasi Aakenukselle, jonne se vei töiden merkeissä geokätkön. Geokätköily olisi kyllä hauska harrastus aloittaa joskus kun pojat ovat vähän vanhempia. Ja tuonne Miikan kätkölle aion vielä mennä, jos en tänä syksynä niin vaikka sitten keväällä. Sehän perustuu siihen, että luontoon voi viedä hienoille paikoille "aarrelaatikoita" joissa on vieraskirja, ja kätköstä julkaistaan koordinaatit. Niiden avulla kuka vaan voi lähteä seikkailemaan ja kätköä etsimään gps:n avulla. Kätkön löydettyään voi laittaa nimen vihkoon ja halutessaan vaihtaa siellä olevia aarteita. Miikan kätköön oli tuotu tällainen näin hieno kolikko! Miikakin oli siitä ihan innoissaan :)



maisema kätköltä


Otsolle on muuten jäänyt kesästä tapa, että se vieläkin haluaisi mennä välillä pissaamaan kukalle. Hyvä täältä ylimmästä kerroksesta olisi lähteä pihamaalle pissimään. Ei. Mutta onneksi se hyväksyy sitten potankin.

Torstaina kun valmistelin synttäreitä, Otso ei ollut oikein yhteistyökykyinen. Sittn sillä jäi vielä sormet tuolin selkänojan ja pöydän väliin. Niitä piti moneen kertaa puhaltaa ja vahinko kävi just kun vaniljakastike oli kriittisessä vaiheessa ja siitä tuli möykkystä. Otson sormet parani, mutta vain puoleksi tunniksi. aina kun sille tuli tylsä hetki, se juoksi keittiöön itkien ja sormiaan pidellen. "Vielä sattuu soomeen. Äiti puha!" Ja sitten taas hetkeksi parani.

Otso keski kesällä että minun nimi on Iita. Jos kysyi mikä äitin nimi on, aina vastaus oli "Iita". Jos mie sanoin että Kaisa, Otso toisti Iita. Ilmeisesti kaverin maatilalla ollut kesy Iita-kissa oli tehnyt niin suuren vaikutuksen. Mutta nykyään olen Kaisa! Tänäänkin Otso oikein huuteli Kaisa Kaisa!

Päivät ovat menneet täällä aika kivasti. Ollaan käyty kerhossa, katsomassa kaivuria, traktoria, puistoissa. Leikitty piilosta "äiti piiloon!" ja kirjastossa hakemassa lukemista.

Otsolle on tullut sanavarastoon paljon uusia adjektiivija. Joka päivä tulee sellaisia sanoja etä mietin "Ai se osaa tuonkin?". Sen kanssa pystyy jo juttelemaan, mutta aika huonosti Otso vielä muistaa tai ainakaan osaa kertoa, mitä ollaan vaikka aamupäivällä tehty. joitain juttuja se muistaa.

Otso pitää puheen leppäkertulle


Aarni uudessa (kirppis) valtaistuimessaan. Paidassa teksti: Still living with my parents


Mutta nyt pitää lopettaa, Miika kaipaa seuraa :)

tiistai 17. elokuuta 2010

Kesäterveiset!

Blogi jäi näköjään kesälomalle. Ensin mietin että nyt ei just ehdi päivittää ja sitten kun se vaan jäi ja jäi, ajattelin että sama kai se on olla päivittämättä koko kesä. Vähän sama juttu kun on siisti koti, silloin haluaa pitää siisteyden yllä, mutta sitten kun repsahtaa niin sitten ei ole enää millään mitään väliä, kaiken voi heittää lattialle kun se ei enää siinä sekasotkussa näy. Jos haluatte selityksiä päivittämättömyyteen, niin olimme tosi paljon mökillä, jossa ei ole sähköjä eikä tietokoneita, kännykän akkuakin piti aina säästellä :) Ja oli niin kuuma ettei aivot kyenneet järjelliseen ajatteluun tai ajatusten pukemiseen kirjalliseen muotoon. Ja muutenki mietin, että kun nyt ollaan Lappeenrannassa niin käytetään aika muuhun kuin tietokoneella tai trelevision ääressä istuskeluun. Mutta nyt saatte vähän kesäterveisiä ja jospa tämä nyt taas herää henkiin :)

Menomatkasta...
Lähdimme koko perhe Lappeenrantaan juhannusviikolla. Matka meni yllättävän hyvin, olimme pari yötä matkalla ja niinpä etapit olivat lastenkin mielestä juuri sopivan pituisia. Eka yö oltiin Miikan veljellä jossa serkuksilla oli hauskaa. Matkalla olimme jo tehneet pidemmän stopin Rovaniemellä "Nuuttilandiassa" ja poimittiin sieltä väsyväsy isi kyytiin, joka oli ollut pari päivää polttarijuhlareissulla. Pääsin auton rattiin ja turvallisesti selvittiin Haukiputaalle. Kaksospojat Tuomas ja Matias ovat Otsoa 3,5 kuukautta nuorempia. Ne olivat hupaisa pari kun eivät vielä juuri mitään puhuneet, mutta mennä taapersivat pitkin asuntoa sivuille pälyillen ja tekivät tihutöitään minkä ehtivät. Ja jos toinen keksi jotain, toinen oli ideassa heti täysillä mukana. Kun Otso tekee tuhojaan, alkaa aika nopeasti kuulua "ohhoh ohhoh" ja siinä vaiheessa suurempi tuho on vielä estettävissä. Mutta nämä pörröpäät olivat paljon velmumpia :)



Toiseksi yöksi laskeuduttiin Jyväskyläänm jossa asustaa synnytyssairaalakaveri Otson ajoilta, Essi jolla on otsoa päivän vanhempi Lilli sekä maha-asukki. Maha-asukkikin kuoriutui heinäkuun lopussa ja paluumatkalla näimme pienen prinsessan.

Otson ja Lillin häävalssin harjoittelua...
video

Kolmantena päivänä saavuimme Lappeenrantaan. Oli kyllä ihanaa!!! Nyttenpä ei tosiaankaan voi päivä päivältä kirjoittaa, mutta laitanpa ihan yleisiä juttuja ja vaikkapa vähän kuvapläjäystä.

Ilmoista
Kaikki täällä Kittilässä sanovat, että "no teillä oli sitten mahtavan lämmin kesä!" johon tekisi mieli sanoa että ei se kuumuus aina niin mahtavaa ollut. tämä kesä jää kyllä mieleen kaikkien aikojen hellekesänä. Yllättävän vähän helle vaikutti poikien yöuniin tai niin että olisivat olleet kiukkuisia. Ehkä lapset vaan ottavat kaikki asiat niinkuin ne ovat, eivät muustakaan tiedä. Ja kyllähän helteiden kanssa nyt toimeen tuli. Vähän vain ehkä jouduttiin muuttamaan suunnitelmia, kaupungille ei oikein tehnyt mieli lähteä eikä autolla mihinkään, kun ei ole ilmastointia. Mökki veti kummasti puoleensa, siellä oli vilvoitus lähellä (Saimaassa) ja tuuli monesti paljon enemmän kuin kaupungissa viilentäen ilmaa. Kaupungissa ollessamme nukuimme yöt monesti takkahuoneessa kellarikerroksessa, siellä oli viileää. Otso kulki kesällä melkein kaikki päivät mökillä ilman vaatteita. Siksi läheskään kaikkia kivoja kesäkuvia ei voi tänne laittaa :) Eipä tullut paljon pyykkiä eikä vaippoja kulunut. Aarnikin köllötteli peitolla ilman vaippaa ja se täkki saikin aika monet roiskeet :)

Nauratti välillä kun etsin ulkovaatekorista pojille esim. hellehattuja ja aina käteeni osui mm. fleecehaalari, jonka olin ottanut Otsolle kuoripuvun lisäksi. Itsellekin oli mukana aikamoinen pino pitkiä housuja, joista aika monet jäivät käyttämättä. Täällä oli kuitenkin vielä aika viileä kesäkuussa kun lähdimme ja tuli vähän yliarvioitua lämpimien vaatteiden tarve.

Jotain hyvää kuumassa kesässä oli: Otso innostui uimisesta. Otso puhui tosin koko ajan että menee kylpyyn. Kylpyamme oli vain aika iso (Suomen suurin). Otso kahlaili rantavedessä, uitti laivaa, lastasi siihen kiviä, poimi kivä pohjasta, heitteli niitä järveen. Loppukesästä Otso innostui uimaan myös käsipohjaa, polskimaan ja pärskyttämään. Piti alkaa jo tosissaan vahtia meidän vesipetoa, niin uhakrohkeita syöksyjä veteen Otso teki. Odessiivi on perusluonteeltaan aika varovainen ja arka, uimiseenkin sitä piti ensin melkeinpä itkun kanssa pakottaa, mutta sitten kun pari kertaa uskalsi esim. kahlata vähän syvemmältä rantaan, olisi halunnut tehdä sitä koko ajan.

Ämmilän pihalla uitiin näin. Kuplat olivat suosikkijuttu, vaikkapa niin että tyhjää pulloa täytti vedellä ja tässä aaperaatiossa tuli kuplia. Myös pesusienillä leikkiminen oli kesän 2010 juttu.











Tekemisistä...
Aika iso osa lomasta vietettiin mökillä. Siellä Otson suosikkihommaa oli paitsi "kylpeminen", myös veneajelut :) Ämmin kanssa kävivät monesti soutuveneellä hakemassa ulpukoita ja äijän kanssa ajeltiin Putte-veneellä (eli Busterilla). Testattiin myös pienempi moottorivene, "Evikko". Ihan loman alussa OTso ei pelkäsi varsinkin Busteria, mutta eipä kauaa mennyt kun poika meni joka kerta ratin taakse istumaan. Aarnikin otti venematkat tosi lunkisti.

Soutuveneellä ulpukoita hakemaan


Evikolla puksuttelemassa kylälle retkelle


Busterin vauhdissa






Otsolle tuli kesän aikana myös viehtymys keppeihin ja risuihin. Ja se myös erotti mikä on keppi ja mikä risu. Ylpeänä se sitten kantoi niitä sisään ja lahjoitti meille.

Sorsien syöttäminen oli myös kova juttu. Kerran kävi niin kesy poikue, että poikasia pystyi ottamaan syliinkin. Sen jälkeen Otso olisi halunnut kaikki sorsat syliin ja juoksi niiden perässä rantavedessä. Sorsat olivat kuitenkin nopeampia. Niin ja Otso olisi tietysti halunnut myös maistaa sorsille annettavia leipiä, joten kovin vanhoja leipiä ei voinut syöttää eikä varsinkaan pulla tullut kysymykseenkään.


Ötököistä (kuten hämähäkeistä)Otso myös tykkäsi ja sammakoista, joita ei kyllä montaa kertaa nähty. Halusi varsinkin katsoa niitä kirjoista. Kusiaisia Otsokin oppi kuitenkin inhoamaan kun purivat raukkaa kymmeniä kertoja. "KUSIIIIIIIII AUUUUUU SATTUUUUU!" Otso huusi ja oppi tunnistamaan kusiaisen piston.

Lappeenrannan hiekkalinnalla vierailtiin useampaakin otteeseen. Itse hiekkalinnaa ei ihan pala palalta katsottu läpi, mutta aika tarkkaan kuitenkin. Tänä vuonna oli dinosaurusteema.



Käytiin linnalla milloin kenenki kaverin kanssa, tällä kertaa mukana Omppu-kummi.


Parasta Otson mielestä olivat ehkä kuitenkin huvipuistolaitteet.En ollut ajatellutkaan, että minun vauva voisi jo tänä kesänä hurvitella tuollaisissa! Ikäraja oli siinä 2-8 vuotta, mutta melkeinhän Otso sen jo oli. Olin aivan varma, että kun laite lähtee käyntiin, Otso alkaa itkeä ja huutaa poispoispois. Kysyinkin etukäteen että saako laitteen sitten helposti pysäytettyä. Vaan mitä vielä! Otso hihkui ja kiljui innoissaan. "Heippa äiti" "Lisää, lisää!" "Pyörii, kovaa!" Niissä sitten ajeltiin kesällä kerta jos toinenkin ja riitti meille tämän kesän tykkimäeksi.

Aku Ankka-härveli


Ja toinen




Hiekkalinnalla oli myös pomppulinna, jossa sai hien pintaan (vaikka taisi muutenkin koko kesän olla) sekä leikkimökkikylä. Suosikkileikkimökkejä olivat pallomereksi tehty mökki sekä eräs, jossa oli traktorikirja sekä kolmas, jossa oli minikeittiö.



Ämmi osti hyrrän!



Kalakaveria isi ei oikein Otsosta vielä tänä kesänä saanut. Laiturin päästä silti ongittiin välillä ja hienoimmat saalit olivat muutama lahna. Tässäpä vähän kalaposeerauksia parempien saaliideen puutteessa ja näkee kuitenkin että kalamiehen poikaa on viety kalaan :)

Äitin lahna


Isin lahna


No sittenhän me koluttiin kaupungissa ollessamme leikkipuistoja läpi. Otso oppi kesän aikan taitavaksi kiipeäjäksi ja alkoi uskaltaa laskeä mäkiä myös alas. Välillä leikkipuistossa tapahtui pieniä välikohtauksia kun Otso ei ollut tottunut että puistoissa voi olla muitakin ja halusi hallita koko puistoa. Josmsitten jossain härvelissä sattui olemaan joku muu ja Otso siihen halusi, ei muuta kuin *tyrks* ja itse siihen tilalle. Vaan sitten tuli ilkeä äiti, joka sanoi Otsolle, että hyi hyi Otso, noin ei saa tehdä. Otso sai raivarin ja kävi huutamaan. Mutta ehkä tämäkin tapa hieman hälveni kesän kuluessa.

Puistoilua kuvina










Heti ekalla viikolla kun olimme Karjalassa, urheilutalolla järjestettiin joku riemuliikuntatapahtuma. sinne oli tuotu tosi paljon kaikki liikuntavälineitä ja mm. pomppulinnan tapainen ilmatäytteinen juoksurata. Siellä käytiin koko perheen voimin ja Otso oli heti meiningeissä mukana.





Sitten tietenkin vierailtiin puolin ja toisin. Monilla kavereilla on jo lapsia, mukava nähdä miten ovat kasvaneet ja monella onkin aikalailla Otson ikäisiä. Hesitä oli leikkiseuraa toisilleen ja me saimme jutella äitijuttuja. Minä sain välillä käydä ilman lapsia kaupungilla, kirjastossa ja kesäteatterissa. Ne ovat aina rentouttavia hetkiä. Nähtiin muutaman kerran vanhalla tutuslla kaveriporukalla, pelattiin alutapelejä, muisteltiin menneitä ja naurettiin. Ihanaa. Otso näki Olli-enoa sekä "isoserkkujaan".

Ja se oli kyllä mahtavaa että sain olla kesällä paljon oman mummini kanssa. Mummi se on Otsollekin kun ämmi on ämmi ja mummu on mummu :) Mummi asuu siinä ihan ämmilän vieressä ja mummi oli monena iltana apuna kun olin lasten kanssa yksin. Katsoi Otson perään kun laitoin Aarnia nukkumaan ja sitten monesti jäi vielä minulle seuraksi. Käytiin myöäs välillä mummin pihalla leikkimässä.

Tässä isomummi lenkittää lapsia :D




Sitten tietenkin käytiin torilla, syötiin marjoja puskista, käytiin uimarannalla, pestiin autoa, kasteltiin kukkia, käytiin ostoksilla, harjoiteltiin laulamaan hämähäkkiä, käytiin kirjastossa, saatiin raivarit kirppiksellä, syötiin mansikoita ja herneitä (jäätelöstä Otso ei oikein tykännyt) sekä kaikenlaista. Niin, ja täytettiin 2 vuotta!!!

Marjapuskassa


Synttärisankari


Otso, kuinka vanha sinä olet? "Kaksi vuotta" osaa Otso jo vastata!




video

Uusia taitoja

Otso jätti jo kesäkuussa vaipat kokonaan pois! Mahtavuutta! Tavallaan voisi sanoa, että se kävi npeasti, mutta toisaalta taas, ollaanhan me syksystä asti käytetty Odessiivia potalla. Mutta kesällä kun Otso oli ilman housuja, huomasin että aina ennenkuin pissa tulee, Otso pysähtyi, katsoi alas ja vasta sitten pissasi. Selvästi siis huomasi kun hätä tuli. Niinpä vain sitten kylmästi jätin vaipan kokonaan pois. Kyllähän siinä muutamat housut kastui, mutta tosi nopeasti oppi sanomaan "PISSA!" Yövaipan tietenkin vielä pidin, mutta sitten huomasin että sekin oli oikeastaan aina kuiva, mutta sitä ei saanut aamulla ottaa pois vaan Otso pissasi aamulla vaipapan. niinpä jätin senkin pois ja siitä asti aamupissatkin ovat tulleet pottaan. Vahinkoja kävi tosi harvoin kesällä. Vain jos Otso oli kauhean raivokohtauksne saanut, silloin saattoi lirahtaa. Olen kyllä ylpeä, alle kaksivuotiaana kuivaksi!!!





Kun vahinkoja tapahtuu, olen yrittänyt ottaa lempenä linjan. sanon vain että "ei haittaa, joskus sattuu" ja halaan. Otso on nimittäin itse aina kovin nolona ja häkeltynyt. Nykyisin Otso osaa vain itsekin käyttää hyvin tehokkaasti tuota rimpsua. Jos kysyn, että "Mitä äiti sanoo kun äiti suuttuu?" Otso vastaa: "Ei haittaa, Oskus sattuu." Ja jos joskus pitää ihan oikeasti sanoa jostain asiatsa, otso vain toteaa että ei haittaa. Joskus sattuu.

Puhe on tietenkin kehittynyt valtavasti. En pysy enää perässä mitä kaikkia sanoja se osaa. Kolmen sanan lauseita tulee koko ajan ja varmaan neljänkin. En ole niin ajatellut. Mutta Otso saa jo hyvin asiansa ilmaistua. Kaikki sanat eivät ole ihan oikein sanottuja. Ällän Otso sanoo jännästi pullauttamalla, sitä on vaikeaa kuvailla. Ässä tulee, ärrä ei. Leikkiessä höpöttää monesti ihan omaa kieltään, mutta sitten jos tulee vaikka minulle puhumaan, siitä saa aika hyvin selvän. Tai ainakin minä saan. Joitakin hauskoja omia sanoja on, kuten anteeksi=ankseniini.

Tutti on jäänyt enää vain yökäyttöön. Joskus jännittävissä tilanteissa sormet eksyvät sitten suuhun.




Veljesrakkaudesta :)
Otso ei ole oikeastaan vieläkään osoittanut mustasukkaisuuden merkkejä. Aika ihanaa. Kesällä oli joku muutaman päivän jakso kun se meinasi vähän "vahingossa" potkia Aarnia sängyllä pyöriessään ja päät kolahteli yhteen. Mutta sanoin sille aika tiukasti siitä että niin ei tehdä ja se sitten taas jäi. Aivan ihania hetkiä ovat ne, kun Aarni makaa lattialla ja Otso änkeää itsensä siihen viereen makoilemaan. Niin käy usein. Aarnin suu leviää hymyyn ja siinä ne köllöttävät.

Otso myös usein tuo Aarnille lelujaan ja laittaa tuttia suuhun. Otso sanoo aina "Aani Aani" kun johonkin lähdetään, ettei Aarni unohdu. Ja kyllä Aarnikin on ilmeisesti tämän rakkauden huomannut, sillä Otso saa aina kaikkein makoisimmat naurut aikaan. Otson ei tarvitse muuta kuin kiekaista "Kukko kiekuu!" niin Aarni hekottaa niin ettei hengittää muista. Tai aamulla kun Aarni on vielä sängyssään, Otso menee sinne kurkistelemaan, leikkii piiloleikkiä laittaen Aarnin naamalle unirätin ja kiskaisee sen sitten pois. Kesällä Otso nyppi Aarnin vaunukopasta roskia pois, veti Aarnin soittolelua käyntiin että siitä alkoi kuulua musiikkia ja antaa Aarnin tutkia kasvojaan. Aivan suloista on näiden vuorovaikutus keskenään.

Aina ei kuitenkaan yhteiskuvat onnistu, tässä siitä yksi esimerkki, joka kaikessa epäonnistuneisuudessankin on toisaalta aika suloinen otos.



Aarnista
Aarnihan on nyt jo 4,5 kuukautta. Kesän aikana poikanen muuttui kasvun lisäksi niin, että alkoi tulla kiinnostuneemmaksi maailmasta. Nyt on aivan mahdotosta yrittää lukea lehteä Aarni sylissä, se haluaa koko ajan rypistää sivuja. Aarni pystyy siis jo tosi hyvin kohdistamaan kötensä sinne, mihin haluaa tarttua. Ja hän haluaa tarttua kaikkeen värikkääseen, rapisevaan ja kiinnostavaan. Ruokapöydässäkin Aarni huitaisee kaikki lähistöllä olevat tavarat nurin jos on sylissä ja yltää niihin.







Tutti on alkanut maistua paremmin kuin ennen kesää. Aarni myös viihtyy vähän paremmin itsekseen, vaikka haluaakin olla meiningeissä mukana. Elokuun eka päivä Aarni kääntyi ekan kerran selältä mahalleen. Mie olin itse just silloin kesäteatterissa, mutta muita todistajia oli. Siihen ne kääntymiset jäikin, kunnes lähes viikkoa myöhemmin minäkin sen ihmeen näin. Vieläkin kääntymiset on harvinaista herkkua, mutta välillä herra aina innostuu kampeamaan itsensä katselemaan maailmaa eri vinkkelistä.

Tämä ja seuraava kuva ovat 24.6., jolloin Aarni täytti kolme kuukautta




Aarni on valloittava hymypoika. Kauhea vauvakuumeen aiheuttaja ;) Aarni hymyilee melkein aina ja kaikille, ainakin ihmiskasvot nähdessää. Välillä myös hekottelee ääneen. Leluista ei vielä oikein välitä, mutta joistakin kyllä, esim. sellaisesta josta roikkuu kaikki härveleitä ja niitä voi heilutella. Kesällä Aarni tykkäsi katsoa koivujen oksia kun ne heiluivat tuulessa ja lehdet lepattivat.



Aarnin yörytmi on jo aika tasoittunut, käy kahdeksan aikaan nukkumaan, herää pari kertaa syömään ja nukkuu aamulla seitsemään tai kahdeksaan. Päiväunet olivat aika lyhyitä kesällä, ehkä kuumuudenkin takia, mutta kolmet unet yleensä.

Mie rakastan tätä poikaa.





video


Mutta jospa sitä nyt tämän päivityksen tähän lopettelisi. Viikko sitten palattiin takaisin Kittilään ja nyt alkaa taas asrki. Lupaan, että blogi herää taas henkiin :)