perjantai 18. kesäkuuta 2010

Lähtökuopissa

Näpytetäänpä vielä yksi päivitys ennenku suunnataan auton kokka kohti Karjalaa. Voin ensin ladella selityksiä miksi blogi on ollu päivittämättä. Ensinnäkin on ollu tosi paljon vieraita, oikea putki, joka alkoi viime viikon tiistaina. Ensin oli ekat vieraat 8.6.-11.6., seuraavat 12.6.-14.6., seuraavat 14.6.-17.6. ja sitten vielä 17.6.-18.6. Sen lisäksi iskä tuli tänne 6.6. ja on ollu siitä asti, tänään vasta lähti kotiin. Olen sitten halunnu olla vieraiden enkä tietokoneen kanssa. Ja kyllähän tämän perhe-elämän pyörittäminenkin vie aikaa, kun Miika on ollu iskän kanssa rakentamassa autotallia. Ja kaiken keskellä on saanu sitten vielä kamppailla oman mielen myllerrysten kanssa mikä ei ole ollut ihan helppoa. Välillä alan olla jo ihan epätoivoinen, vaikka välillä menee paremminkin. Onneksi saan kuitenkin apua moneltakin suunnalta ja kohta pääsee Lappeenrantaan :)

Kesäkuun ekan viikon Miika oli siis anonut pilkkilomaa. Meillä oli kaikkea hauskaa ohjelmaa. Edellisessä tekstissä kerroin jo Pyhäjärven retkestä. Tämä kuva unohtui laittaa, jossa pojat uinuvat tyytyväisinä autiotuvan laverilla.


Seuraavana iltana olikin vuorossa seurakunnan lapsityön kevätjuhlat. Ennen niitä pidimme Ninan kanssa "pilkkileskien keskustelukerhon kokoontumisen". Kevätjuhlissa oli kivaa. Ne olivat leikkikentällä jossa sai temmeltää, laulaa, syödä makkaraa ja pullaa, mehua ja lopuksi oli kirkossa vielä hartaus.


Seuraavan päivän ohjelmassa oli retki Alakylään naapurin Ullan kotitaloon. Menimme sinne iltapäivästä, grillasimme ja saunoimme pihasaunassa. Otso ei ensin olisi meinannu mennä sinne, mutta sitten innostui vedellä läträämisestä niin, että Ullan piti tulla hakemaan meidät sieltä pois. Oltiin Alakylässä yötäkin ja seuraavana päivänä kävimme koululla moikkaamassa oppilaita. Illalla juhlittiin Ullan synttäreitä vohveleilla. Sitten Miika soittikin, että on jo tulossa kotiin. Alkuperäinen suunnitelma oli että vasta lauantaina kotiudutaan. Ilmat olivat muuttuneet karuiksi eikä kalaakaan tullut niin pojat olivat pohtineet jotta kotona on kivempi olla. Perjantaiksi olin ehtinyt sopia jo vierailuja ja toteutettiin silti ne, iskä sai rauhassa purkaa tavaroitaan.

Lauantaina 5.6. kiidettin juhlista toisiin. Ensin aamusta alakylään kevätkirkkoon. sieltä Aatun 3v. synttäreille ja sieltä vielä lakkiaisiin. Otso ei sinä päivänä juuri muuta syönytkään kuin kakkua ja jäätelöä, mutta vielä on hengissä. Sunnuntaina äijä sitten saapuikin tänne meitä auttamaan. Autotallitoimitus tuli vasta tiistaina, joten maanantaina oli vielä aikaa puuhailla meidän kanssa.

Aarnin perusilme


Otso kylpee


Tiistaina saatiinkin tänne Omppu-kummi ja Arto. Arto innostui paukuttelemaan raksalla ja Ompun kanssa oltiin lasten kanssa. Torstaina käytiin Ylläksellä Konijänkän kotieläinpuistossa. Siellä oli ihan hauskaa, eläimiä vaikka millä mitalla kameleista ja strutseista lähtien ja ihan tavallisia maatilan eläimiä. Sekä permanenttipossu, joka näytti lampaan ja possun risteytykseltä. Ja oli myös trampoliini ja hiekkalaatikko. Sitten kävimme vielä Ylläksellä syömässä, jossa oli kyllä aika autiota ja hiljaista. Otso muistaa vieläkin kun kysyy mitä puput siellä söivät. Pupu mamaa (=pupuilla oli banaania). Hyvin Odessiivi siellä kyllä elukoita tunnisti. Aarni vain nukkui vaunuissa.

Autotalli nousee


Eläimiä ihmettelemässä






Perjantaina kun Omppu ja Arto lähtivät, meillä olikin pikku tauko vieraista. Vasta lauantaina tulivat seuraavat :) Siinä välissä ehdittiin käydä katsomassa SIRKUSTA joka oli sapaunut Kittilään. Rekkoja oli käöyty ihmettelemässä jo päivällä. Syötin Aarnin ja kärräsin sen nukkuvana rakennustyömaalle. Aarni nukkuikin kiltisti koko sirkuksen ajan ja Otson kanssa kahden mentiin ihmettelemään eläimiä ja tempuntekijöitä. Pakko myöntää, että viime vuonna esitys oli aika monta kertaa parempi, mutta hurjioa temppuja nähtiin nytkin. Otsoa taisi välillä vähän pelottaa, mutta minun sylissä oliu turvallista olla. Ja väliajalla sai hattaraa!


Illalla saimme vieraita Helsingistä. Anu ja Mikko, jotka olivat samaan aikaan kanssani KoGi-leirillä Porvoon saaristossa kesällä 2007. sieltä sai alkunsa heidän rakkaustarinansa :)Nyt he olivat lomareissulla Anni-tytön kanssa. Omatoimisia partiolaisia, helppoja vieraita :)He seikkailivat Levilä, me kävimme Otson ja Aarnin kanssa 2v. synttäreillä.

Mikko lennättää Aarnia


Maanantain vieraat vaihtuivatki lennosta. Melkein ainakin. Lentokoneella Kittilään saapuivat ihanatrakkaat kaverit ja siskokset Maiju & Hanna. Mukana oli myös Hannan pieni tyttö Pinja <3 joka on Aarnia tasan kolme viikkoa nuorempi. Oli niin ihanaa nähdä heidät kaikki. Maijun ja Hannan kanssa on kertynyt niiiiin paljon hauskoja muistoja ettei niiden muisteluun edes tällainen pikavisiitti riitä ja aina tulee uusia hauskoja muistoja. Voi kun löytäisi tuollasia kavereita täältäkin. Ja huippua oli nähdä tämä pieni suloinen uusi tulokas! Aarnin taloudenhoitaja, kuten häntä nimitetään. Otimme jo valmiiksi nuorenparin kihlakuvatkin :)

Kätevää oli, että Maijulla ei ole vielä lapsia. Maiju saikin lisänimen aupair. Aupairin saattoi aina kutsua apuun kun omat kädet loppuivat. tosin aupairinkin kädet olivat välillä melkosen täynnä.


Päivät hoidettiin & ihasteltiin lapsia, illat pelattiin ja naurettiin. Päivälläkin naurettiin. Miehet ahersivat autotallin kimpussa. Tässäpä sen tilanne ma 14.6.


Tiistaina lähdettiin viettämään Levipäivää.

Ensin ajoimme gondolilla Levin huipulle. Seurueeseen kuului siis 3 aikuista, 2 vauvaa kantokopissaan ja Otso. Otso oli aika vaikuttunut hissistä ja siitä kun menimme niin korkealla. Vauvat eivät paljon gondoliajelun hienoudesta ymmärtäneet.

Matkalla huipulle


Huipulla



Seuraavaksi Otso kävi ajelemassa karusellissa ja sen pyörityksen jälkeen suuntasimme liikennepuistoon. Ajeltiin traktoreilla ja poliisiautoilla, autot oli niin isoja että aikuisetkin saivat ajella. eikä siellä ollut ketään muita, joten kukaan ei ollut myöskään katsomassa kieroon :) Ja huvi oli ilmaista.

Liikennepuistossa


Käväisimme syömässä ravintolassa, Otso söi lautasellisen vesimelonia ja muutaman kepakon + perunoita. Eikä maksanu kuin euron. Se on aika reilu systeemi kun monessa paikassa jossa on seisova pöytä, lapsista peritään euro/ikävuosi kouluikään asti. Otso selviää vielä eurolla :) Sitten saatinkin kaikki lapset unille rattaisiin ja vaunuihin. Itse jatkoimme kesäkelkkaradalle. Mahtavaa vauhdin hurmaa, laskimme tandemlaskuja ja Maijku yhden yksinään. Olo oli kuin talviolympialaisissa kun kiidimme ränniä alas. Huh huijaa että tuli naurettua ja vähä kiljuttuakin.



Kelkkailun jälkeen menimme vielä käymään ostoksilla Levimarketissa ja sitten takaisin Kittilään. Mummu oli tullut tänne meitä moikkaamaan kakun kanssa. Aika touhukas päivä!

Keskiviikkona ei jaksettu ihan yhtä rankkaa ohjelmaa. Käytiin puistoilemassa ja ulkoilemassa vain täällä Kittilässä. Illalla otettiin lapsukaisista kuvia, Otso oli tosin jo nukkumassa.

Aarni tomerana


Pää nousee!




Miikakin kuvassa :)


"Kihlapari"


Ja pariskunta äitien kera :)


Torstaina piti sitten hyvästellä kolmikko, mutta lohtua toi se, että ihan kohta me ollaan Lappeenrannassa! Tässä vielä lapsukaiset yhteiskuvassa.


Pari tuntia noiden lähtemisestä meille tulivat vanha tuttu Anna-naapuri kera tätinsä, olivat lähdössä vaeltamaan ja he olivat tässä yötä. Tietenkin pelattiin lautapelejä :) Perjantaina lähti ensin isä takaisin lappeenrantaan, sitten Anna ja Aila kohti pohjoista ja iltapäivällä Miika kohti Rovaniemeä. Oli melkoisen tyhjä olo ja outo hiljaisuus. Tälle mallille autotalli saatiin:

Kiitos kaikille talkoolaisille!


Otso on alkanut sanoa pieniä lauseita. Ennätys on ollut kolme sanaa: Otto otta makka (Osto ottaa makkaraa). Kahden sanan lauseita tulee enemmänkin. Yleensä ne ovat Otto jotakin. Otto nukkuu. Otto yppii. Auton kyytiin. Otto eikkii.

Tuttivieroitus on onnistunut. Otso saa tutin enää vain käydessään nukkumaan ja tietää sen itsekin. jos se löytää täältä jostain tutin muulloin, se tuo sen minulle ja se viesdään sänkyyn. Nyykään se edes harvemmin edes kyselee sitä enää. Kolhuihin auttaa puhallus. Ja jos Otso alkaa huutaa tuttia, se huutaa jo valmiiksi: Tutti nukkuu tutti nukkuu.

Myös pottailu onnistuu aika hyvin. Olen pitänyt Otsoa kotona ilman vaippaa ja housuja, osaa jo tosi hyvin tunnista pissahädän ja juosta potalle. Jopa niinkin että on lukemasa kirjaa tai keskittyy muuhun. Otso vain toteaa "pissa pissa" ja juoksee potalle ja pissa sinne tulee. Yövaippa on joskus kuiva, joskus märkä. Riippuu miten levottomasti on nukkunut. Mutta sitten kun ollaan ulkona, kylässä ja puistoissa, olen vielä laittanu vaipan. Ja sitten pissat tulevat kyllä vaippaan. Mutta olen eihan varma, että kesä jälkeen vaippa on jo poissa.

Siitä on tullut myös aika vauhdikas kaveri. Kauhea kiipelijä ja tykkää myös heitellä palloa, juosta ja hyppiä. Sillä kadulla johon meidän talo tulee, on melkein joka pihalla trampoliini. Saa nähdä onko meilläkin pian. Nyt ollaan välillä käyty testaamassa muiden tramppoja. Otso on myös tosi kiinnostunut ötököistä ja viemäresitä :) Kun sellaisen näkee, maahan mahalleen pöts. Viemäreiden kanssa tulee vaan joskus erimieleisyyksiä kun Otso haluaisi tiputella sinne roskia ja kiviä, mutt tyhmä äiti kieltää. Onneksi päänm hakkaaminen maahan ja pöytää suuttuessa on vähentynyt, mutta olipa vain tälläkin viikolla pieni jälki otsassa kun niin harmitti että piti paukauttaa pää pari kertaa asfalttiin ennekuin ehdin estämään.

Aarnilta tuli eilen äänennaurua muistuttavia ääntelyitä. Hän innostui kovin peilikuvastaan. Aarni osaa jo tarttua joihinkin esineisiin, kannattelee päätään hyvin ja on kiinnostunut Otson leikeistä. Ja hymyilee hymyilee ja hymyilee :) Äidin paras terapeutti :D

Tässä vielä pari videota veljeksistä tältä aamulta kun Otso oli heräilemässä

video

Kun Aarni alkoi itkeä, Otso oli sitä mieltä että "äitin sylkkyyn" :)
video


Nyt pakkaamaan ja sitte Victorian häihin!

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Retkellä!

Meillehän muutti naapuriin tammikuussa ihanainen Anna, joka tuli äikänopen sijaiseksi. Löysimme heti yhteisen sävelen :) Molemmat harrastivat partiota ja siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Pian selvisi myös että Anna tykkää lautapeleistä kuten minäkin. Tänä keväänä onkin tullut pelattua ennätyspaljon. Olen kohdannut monessa pelissä voittajani... Otsosta on tullut Anna-fani ja Annasta Otso-fani. Anna toi mukanaan Otsolle dubloja kun kävi kotonaan Espoossa ja niillä Odessiivi leikkii mielellään ollessan Annalla hoidossa. Nyt on vaan jo lievää haikeutta ilmassa, kun Anna on muuttamassa takaisin etelään koulujen loppuessa :( Meillä tulee ikävä. Toivottavasti Annan asuntoon muuttaisi edes melkein yhtä kiva uusi naapuri.

Perjantaina Otso oli Annan kanssa ulkona varmaan pari tuntia. Anna anoi meille kuvia ja jaanpa ne teillekin.

Poseeraus kunnantalon edessä


Viemäritutkimuksia


Kaverukset Otso ja Anna


Anna on retkeillyt, hiihdellyt, lumikenkäillyt, kävellyt ja pyöräillyt ihan hulluna koko vuoden. Parhaimillaan hiihtokilometrejä kertyi yli sata PÄIVÄSSÄ. Talvella lähdin kerran Annan matkaan, odotin silloin Aarnia (tai siis Borista). Hiihtelimme "vähän" Levillä. Seuraavalla viikolla alkoikin tuntua supistuksia, vaikka laskettuun aikaan oli vielä pari kuukautta ja jouduin olemaan hetken sairaslomalla. Sen jälkeen en enää uskaltanut sellaisille reissuille lähteä.

Nyt kevään aikanakin on tehnyt tosi montaa kertaa mieli hypätä Annan matkaan kun kevätaurinko on paistanut ja tunturit kutsuneet houkuttelevasti. Aarni on nyt kuitenkin tärkeämpi kuin tunturit. Eilen päätimme kuitenkin lähteä pienelle yöreissulle ennen Annan muuttoa. Otimme suunnaksi Pyhäjärven, sillä siellä on autiotupa vain n. kolmen kilometrin päässä parkkipaikasta kivalla paikalla järven rannalla. Päätimme kävellä sinne, jättää tavarat tupaan ja kävellä vielä vähän rinnettä ylös. Aikamoinen karavaani meistä tuli.

Minä kannoin lapset, Otso takana, Aarni edessä


Annan kantoi tavarat. Neljän hengen retkikamat selässä, ruuat edessä, Aarnin koppa kädessä :D


Otso nautti luonnossa. Rinkassa istuessaan kommentoi koko ajan näkemäänsä. ETTÄ. PUU. KI-I. KUKKII. TITYY. ÄITI. AANI. ANNA.
Meillähän on pihalla kota. Maanantaina oli partiokauden päättäjäiset ja paistettiin siellä makkaraa. Keskiviikkona oli pihatalkoot ja silloinkin oli makkaraa kodassa. Nykyisin aina kun kävellään kodan ohi, Otso juoksee toiveikkaana ovelle: MAKKA MAKKA. Nytkin matkan varrella näkyi kotona ja Otso innostui taas. MAKKA MAKKA :)

Hyvin kelpasi kuitenkin eväänä olleet omenat ja vohvelitkin. Vaikka oli meillä makkaraakin.


Aarnilla oli omat eväät


Otso keski hyvin tekemistä luonnossa. Hyppimistä, kivien heittelyä järveen, ötököiden tutkimista. Löysi myös jonkun puunpalan joka oli kuulemma auto. Ja kepit olivat myös mukavia.




Tässäpä sitten kuvia kun noustiin tunturin rinnettä ylemmäs. Anna kantoi Odessiivin ja minä Adessiivin.







Otso ei olisi halunnut pois tunturista. Yritettiin houkutella sitä takaisin rinkkaan niin EI. EN. EEEEEI. Kun sitten kysyttiin että haluatko jäädä yksin tänne, vastaus oli TOOOO! Sitten sanottiin heippa, ja Otso jäi iloisesti istumaan varvikkoon, vilkuttelemaan ja huutelemaan EIPPA! EIPPA!



Mutta me haluttiin Otso kuitenkin mukaan <3

Paluumatkalla Otso nukahti, kuorsaus vain alkoi kuulua rinkasta.


Palasimme kämpän pihalle ja tehtiin trangialla ruokaa. Se maistui taivaalliselta! Oli nälkäkin, mutta oli ruoka hyvääkin. Paistoimme kanasuikaleita, tuoreita herkkusieniä ja paprikaa. Keitimme makarooneja, yhdistimme ne ja lisäsimme aurinkokuivattu tomaatti -tuorejuustoa. Koko kattilallinen meni!

Keskiyön auringossa


Retkeilijäveljekset


Anna kokkaa


NAM HYÄÄ! NAM! HYÄÄ HYÄÄ!!


Jos on vähän likanen naama niin ei haittaa. Ja kädet. Ja takki. Ja housut.


Illalla maistui uni kaikille. Hauskaa kun Otsosta on kasvanut niin mutkaton ja sopeutuvainen lapsi. Ei siinä mittään ihmettelemistä jos joku yö nukutaankin muualla kuin pinnasängyssä. Illalla se vain ilmoitti että NUKKUU ja EITTO. Siihen se sammui. Annan kanssa vielä vähän aikaa ulkona kuunneltiin lintujen konserttia ja juteltiin. Vaan sitten alkoi makuupussit houkuttaa meitäkin. Aika lämmin oli, ei tarvinnut laittaa edes tulia takkaan.

Tänään sitten käveltiin takaisin sivistykseen ja vielä viimeisenä tekona ennen autoon astumista kävin jättämässä talviturkin Pyhäjärveen.

Eikä muuten ollut vaikeaa nukuttaa poikia tänään. Kylvetinkin molemmat ja siellä ne nyt tuhisee.

Isistä ei ole kuulunut mitään. Vähän epäilinkin ettei puhelin siellä kuulu. Otso aina välillä kyselee isiä ja varsinkin jos joku soittaa ovikelloa, saattaa huutaa että ISIII. Olen yrittänyt kertoa, että isi on kalareissulla. Äitikin onneksi kelpaa :)

Tänään illalla kävin pitkästä aikaa laulamassa kuorossa. Otso jäi Annan kanssa ja Aarni pääsi mukaan. Oli kyllä mahtavan ihana ja piristävä kokemus. Lauloimme mm. kansanlaulumessua, jossa on suomalaisiin vanhoihin kansanlauluihin tehty hengelliset sanat. Aluksi Aarni nukkui, mutta herättyään kiersi sylistä syliin kun halukkaita sylittelijöitä oli niin paljon ja nautti musiikista :) Mukana oli myös hanurin soittaja sekä viulunsoittaja. Tuli niin kesäinen ja iloinen fiilis! Se onkin jo kesäkuu!