Tunturissa!

Nyt on sitten Otsokin valloittanut tunturin. On Otso gondolihissillä käynyt pari kertaa Levin päällä, mutta eihän se ole mitään. Päätimme juhlistaa helatorstaita retkellä Kätkätuntunturille. Otso oli rinkassa, jonka joulupukki meille toi. Aluksi ajattelin että Miika kantaa Otsoa ja mie muita tavaroita. Vaan sitten selvisi, että muihin tavaroihin tulee jos jonkunlaista kameran putkea, jalustaa ja telinettä, että huomasin pääseväni vähemmällä jos kannan Otson :)

Lähdimme kotoa kolmen aikaan. Koko päivän on vaihdellut sade ja auringonpaiste. Lähtöhetkellä oli vuorossa sade. Otso nukahti odotetusti matkalla. Kun pääsimme lähtöpisteeseen, unet olivat kestäneet vasta 10 minuuttia. Päätimme antaa Otson vähän aikaa nukkua kun vettäkin vielä satoi. Itse asiassa nukuimmekin autossa tunturin juurella koko perhe reilut puoli tuntia. Sitten Otso heräsi ja aurinko oli tullut esiin. Siispä pirtein ja aurinkoisin mielin kohti huippua!

Limpsin lampsin jalkapatikalla


Kun lähestyimme huippua, vaihdoin itselle kuitenkin kamerarinkan ja isä sai Otson.


Terveiset huipulta!






Iloiset Sirkiät :)


Otso oli luontoretkestä aivan innoissaan. Koko matkan rinkassa se höpötti jotain omaa juttuaan. Täätäätääätääloolooopääpää... Ja siitäkö riemu vasta repesinkin kun ylhäällä pääsi rinkasta pois. Otso tutki maata kiinnostuneena ja pian oli suupielet ihan variksenmarjan neulasissa. Parhaamme yritimme tehdä ettei mitään ylimääräsitä päässyt suuhun asti, mutta kyllä oli riemu ryömiä luonnossa!





Terveiset ämmille, äijälle, mummulle, ukolle, isomummille, kummeille ja muille!


Teimme tulet laavulle. Otso söi banaanin ja maitoa, mie ja Miika makkaraa + mehua. Juuri sopivan verran oli evästä. Tauon aikana tuli taas vähän vettä, mutta onni oli puolellamme, sillä sade taukosi taas juuri kun matkamme oli tarkoitus jatkua.



Otsolla alkoi silmät painua kiinni ja pieni matkalainen otti torkut. Loppumatkasta heräsi taas jokeltelemaan ja tarkkailemaan maisemia. Kotiin tultuamme pääsimme saunaan, Otso kävi Ullan luona sillä aikaa. Olipa vain kivaa käydä retkellä!





Illalla Otsolla oli taas vauhti päällä pinnasängyssä. Vaikutti ihan väsyneeltä kun iltamaidon jälkeen sen sinne pistin, mutta kauhea show alkoikin. Ei se kylläkään itke, nousee vaan ylös kerta toisensa jälkeen ja kiertää sänkyä ympäri. Ja kyllä se sinne aina viimein hyytyy. Nykyisin usein mahalleen, eilen vielä pylly ihanasti pystyssä konttausasentoon, pää kuitenkin patjassa kiinni.

Viime yö nukuttiin uudella tuplaleveällä häälahjapeitolla. Olipa vain ihanan muhkea ja iso, ei tullut kiistaa kummalle riittää minkäkin verran. Muutenkin lahjat alkavat löytää jo paikkansa!