Taas mennään!

Tähän alkuun pari kuvaa, jotka ovat jääneet aikaisemmin laittamatta. Nämä keinukuvat ovat satamasta viikko sitten perjantailta. Se oli se päivä, kun täällä Lappeenrannassa karhu puri lenkkeilijää. Hätäkeskus kyllä tiedotti, että ihmisten pitäisi pysyä sisällä ovet ja ikkunat kiinni, mutta me uskaltauduimme ulos kun aurinkokin paistoi niin houkuttelevasti.

Huhuu, missä karhu?


Kiikaaa, kiikaa!


Tämä on sitten mökiltä, kun Otso treenaa rappusissa nousua.


Ja tässä kuumeinen karhunpoika, joka eli kolme päivää pelkällä vesimelonilla ja tissimaidolla.


Mutta nyt Otso on voittanut taudin! Jes! Torstaina uskaltauduttiin jo kotoa ulos, kun Minnalla oli 25-vuotissynttärit. Piipahdettiin siellä illalla. Odessiivi popsi omia meloneita kun me herkuttelimme kakulla ja piirakalla. Ehdittiin myös pelailla piirustuspeliä ja kaveripeliä. Otsolla riitti tutkittavaa kun oli uusi paikka. Kaukosäätimiäkin oli neljä erilaista!


Juhlien jälkeen Maiju tuli tänne vielä pelailemaan, kun olin saanut Otson unille. Pelattiin scrabblea ja kehitimme yhteisymmärryksessä sanan: avomustapäätön. Totesimme että mustapää voi olla avoin tai suljettu ja näin ollen sana on aivan hyväksyttävä. Aluksi sana oli musta, sitten tuli mustapää, itten mustapäätön ja vielä tuo lopullinen. Mutta totesimme myös sen, että joistakin sanoista on vaikea tietää, ovatko ne perusmuodossa. Voitin palin maijun hurjasta loppukiristä huolimatta ja taisimmepa myös junapelin pelata. Hauska ilta pelien, teen ja lämpimien voileipien kera.


Pihalla tepsutteli myös siili, joten tässä viikon luontokuva:


Eilen meillä oli puistotreffit Essin & Lillin kanssa. Kauheasti yhteisleikkejä ei syntynyt. Lilli keskittyi kakkaamiseen (kolmet kakat tunnin sisällä) ja Otso hiekan syömiseen (ja äiti sen estämiseen). Ehdititin kuitenkin Essin kanssa ajatuksia vaihtaa ja kyllä nuoripari hetken yhdessä keinuen viihtyi. Vähän hankalaa olla vielä Otson kanssa puistossa kun ei osaa kävellä. Kyllähän se ryömii eteenpäin, mutta jotenkin tuntuu että koko ajan saa olla vaan kieltämässä ettei mitää sopimatonta mene suuhun (kuten kiviä ja roskia). Keinuminen kyllä onnistuu ja pian varmaan muutkin aktiviteetit.

Käveltiin pois hiekkalinnan kautta. Tänään oli joku kirjoittanut Etelä-Saimaaseen hiekkalinnasta, että "rahastuksen makua". Sitä mie itsekin ihmettelin, että kaikki oli muuttunut siellä maksulliseksi paitsi sisäänpääsy alueelle. Aikaisempina vuosina hienoa on ollut juuri se, että paikalliset yritykset ovat tarjonneet huvitukset. Eivät ne nytkään kalliita ole, mutta harmi ettei ilmaisetuja ole voitu enää pitää (tosin laitteetkin näyttivät tänä vuonna viime vuosia hienoimmilta).

Kaupunkireissulta kotiin syömään. Ruoka on taas alkanut maistua. Otso söi puistossa jo kokonaisen banaanin ja silti maiskutteli menemään vielä ison kana-ateriapurkin. Ja se on hyvin Otsolta! Äiskäkin söi ja sitten menimme taas isomummilla käymään.
Otso on ollut vielä vähän väsynyt taudin jäljiltä, unet ovat maistuneet, mutta se tekee vaan hyvää että saa levätä kuumeväsymyksiä pois. Illaksi sain taas peliseuraa :)

Tänään lauantaina ämmi ja äijä tulevat reissusta. Otso nukkuu päiväunia rattaissa. Sen herättyä lähdemme ulkoilemaan ja suunnitelmissa oli ehkä myös minigolfia. Huomenna aamupäivällä lähdetään taas mökkimaisemiin ainakin yhdeksi yöksi.

Miikakin on palaamassa kalareissulta kotiin. Herra soitti sunnuntaina ja sitten ei kuulunutkaan yli neljään päivään mitään. Puhelin ei vastannut eikä viestejä tullut. Onneksi tiedän, että kalastelevat aina sellaisissa erämaissa, joissa pykäliä ei ole, joten en ehtinyt huolestua. Mutta ihan kiva että on kohta taas yhteyksien päässä.