Kuulumisia Kittilästä / Kesäkuu 2013

Blogin kanssa on nyt käynyt vähän hassusti. En tiedä lukeeko tätä enää edes kukaan, mutta on täältä itsekin hauska käydä lukemassa muistoja. Pojatkin ovat kauhean kiinnostuneita siitä, kun olivat pieniä ja miettivät sitä, miten ovat tänne maailmaan tulleet. Ja varsinkin sitä, että miten on mahdollista, että Otso on tullut ensin, ja missä Aarni on silloin ollut. Täältä me käymme aina katselemassa vanhoja kuvia ja pojat nauravat omille hassutteluilleen.

Kesäkuun alussa kerroin retkipäivästämme Leville. Pian sen jälkeen lähdimme ajamaan jälleen halki Suomen, suunnitelmissa oli olla kahdeksan yötä matkalla.

 Ensimmäinen pysähdys oli Rovaniemellä kummeja moikkaamassa ja uudehkossa Angry Birds -puistosssa. Yöksi ajoimme Haukiputaalle serkkulaan ja kävimme jäätimäisessä HopLopissa.

Seuraava yöpaikka oli Miikan sedän luona Karvoskylässä. Pojat saivat mustikkasmoothieta, ja sen kyllä huomasi.

Reissu tehtiin lasten ehdoilla ja siispä seuraavaksi Kalajoelle, jossa en ollutkaan ennen käynyt. Kylmästä ilmasta huilimatta menimme vesipuistoon, jossa oli kyllä muitakin aktiviteetteja. Eikä ollut ruuhkaa! Sieltä yöksi 'kannukseen, jossa tutustuimme uusiin eläimiin, deguihin.

Seuraavaksi yöksi meimmekin oikein hotelliin, Vaasaan. Koko päiväksi riitti ohjelmaa: Ensin huvipuistoon, sitten syömään ja koko loppuillaksi vesipuistoon & kylpylään. Kylläpä nukutti! Vaasalandiassakaan ei ollut ruuhkaa ja valitsimme sen siksi, että siellä on pienille lapsille laitteita. Laitteet olivat vaan ehkä liiankin kesyjä, samantapaisia karuselleja ym. Mutta oli siellä silti ihan riittävästi tekemistä, kerta kuitenkin riittää. Vesipuisto ja kylpylä olivat kyllä mahtavat ja niistä Otso kysyy vieläkin kuukausittain, että milloin menemme taas sinne.

 

 Vesiliukumäki oli huippukiva ja aika hurjakin...

 

Matkan varrelle sattui myös Laihia, josta löytyi entinen työkaveri ja Teroa & Niinaa halusimme tietenkin käydä moikkaamassa. Pojat tapasivat vanhan tutun tiikerin :)

 

Sitten vähän rauhoittumaan ja jopa kahdeksi yöksi samaan paikkaan. Anna-ystävä on jo kauan aikaa kutsunut meitä mökilleen Näsijärvelle. Nyt se sattui sopivasti matkan varrelle. Ilmakin muuttui helteiseksi ja pojat pääsivät uimaan sekä kalastamaan. Paikka oli ihana ja idyllinen, ihmeitä täynnä! Ja pääsin pelaamaan lautapelejä!

 Tämä oli luonnon muodostama keinukivi. Sen päälle kun kävi, siinä pystyi keinumaan, eikä kivi silti kaatunut.
Mökkilomalla alkoi päästä jo kesälomafiilikseen, jos ei vielä aivan ollut päässyt!

 Näsijärveltä auto kääntyi kohti Ikaalisia. Matkan varrella oli hauska kyltti, josta oli pakko saada kuva:

 

Kyltin läheltä löytyi myös Poikeluksen kyläkauppa, joka oli hauskaa vaihtelua isoille marketeille. Jokaista tuotetta oli hyllyssä vain muutama, ja kauppias kertoi pitävän kauppaa harrastuksenaan. Kannatuksen vuoksi ostimme vähän matkaevästä.

Titi-Nallen talo oli uusi kokemus. Onneksi siellä ei ollu kovin kauheasti väkeä, mutten olisi voinut olla ahdistavaa. Nyt ihmisiä oli juuri sopivasti ja talo itsessään kuin jättimäinen leikkimökki, jossa oli toistakymmentä huonetta. Joka tunti oli joku ohjelma, jotka olivat lapsennäköisiä ja kokoisia. Yksi ohjelma oli sellainen, että mentiin Titnallen kanssa pimeään huoneeseen, täti luki satua ja Titinalle näytti taskulampulla valoa. Aarni on sanonut monta kertaa illalla, kun olemme alkaneet lukea iltasatua, että "mie otan taskulampun ja näytän valoa niinkuin titinalle siellä talossa". Joku tunti sai käydä antamassa lampaille heinää, sitten sai käydä nikkaroimassa rytmikapulat, lapset saivat käydä lavalla laulamassa mikrofoniin laulun nallejen ja Riitta-tädin kannustaessa. Sekä lapset että myös vanhemat olivat hyvällä päällä ja ruoka oli edullista. Suosittelen!

Lempäälän ja Tampereen kautta kohti Lappeenrantaa, matkamittarissa 1800 km. Otso totesi pariymmentä kilometriä ennen Lappeenrantaa, että "oltas menty yöjunalla kun oli näin pitkä matka!

Juhannukseksi tietenkin mökille, jossa Aarnin iloksi oli myös Pablo! Pablo on kova vahtikoira, aina kun joku on uimassa, Pablo ulisee laiturilla ja näyttä siltä että haluaisi hypätä, mutta ei kuitenkaan uskalla. Vain pari kertaa Pablo on hypännyt veteen pelastamaan, mutta aina kun kuuluu molskahdus, Pablo on salamana laiturilla.

  Uimisen lisäksi teimme myös pieniä retkiä soutuveneellä ja moottoriveneellä. Eväät tietenkin mukana :)

 Aarni kävi miesten kanssa verkoille, kalansaaliin voi päätellä ilmeestä, vaikkei kalat näykään.

Juhannuksenjälkeinen viikko oli aika kuuma, vietimme sen kuitenkin kaupungissa. Kävime katsomassa uutta hiekkalinnaa ja nautimme kesän riemuista satamassa, uimarannoilla ja pihalle viritetyssä uima-altaassa.Tapasin myös rakkaita ystäviä pitkästä aikaa :)

 

 Historiankirjoihin kesästä kirjoitetaan myös se, että Aarni 3 v. 3 kk oppi ajamaan pyörällä ilman apupyöriä! Se oli ollut lähellä jo kevällä, mutta rohkeus ei vielä riittänyt ja Aarni halusi aina apupyörät takaisin. Otsohan lähti ajamaan suoraan ilman apupyöriä, mutta oli silloin jo puoli vuotta vanhempi. Kun pääsimme Lappeenranataan, huijasin Aarnia, että apupyörät unohtuivat Kittilään. Into pyörällä ajamiseen oli niin kova, että hän halusi kokeilla miten se sujuu ilman. Ja sujuihan se!

 Ämmi ja äijä saivat nauttia lapsenlasten seurasta ja toisinpäin.

 "Kioskinleikkipuisto" on lähellä oleva suosikkikohde.

 Ensimmäinen lahna oli vähän pienempi, mutta iso sekin meidän mittapuulla (ei Miikan)

 ...Mutta seuraava painoikin jo yli puoli kiloa!

 Moottoriveneellä käytiin muutamia kertoja Taipalsaaren kirkonkylällä, jossa on melkein Suomen suurimmat jäätelöpallot ja muutakin nähtävää sekä hyvä uimaranta!

 

Kyläjuhlissa :)