Kuulumisia Kittilästä / Lokakuu 2013

 Lokakuun alussa lähdin pitämään Rovaniemelle Nope-kurssia nuorille opettajille. Miika lähti lasten kanssa Muonioon. Kävikin niin onnellisesti, että myös Veli-setä sattui olemaan siellä perheineen ja sehän tiesi hauskaa serkkujen kanssa!

Lapset saavat olla onnellisia, kun heillä on liuta samanikäisiä serkkuja. Miikalla on ollut sama tilanne. Miulle läheisin oli omista serkuista 10 vuotta nuorempi Salli-serkku, jonka kanssa on kyllä paljon hauskoja muistoja. Serkkujen lisäksi on ihan mummukkola, jossa riittä tekemistä ja luonnon ihmeitä. Yksi ihmeistä ovat kesyt lapintiaiset, jotka tulevat hakemaan ruokaa kädestä!

 Serkkujen kanssa voi seikkailla vaikka missä. Otso ja Lenni retkellä pihakodassa.

 Tämä kuva oli pakko laittaa siitäkin syystä, että kuvasta huomaa heti Aarnin olevan mukana leikissä. Sen huomaa siitä, että kaikki autot on järjestetty tarkkaan riviin. Aarni tekee aina niin :D

 

Lokakuussa oli Otson nimpparit. Meillä on vielä kaikki synttärit ym. vietetty siihen tyyliin, että myös vanhemmat tulevat paikalle. Onhan se itsellekin mukavaa, koska he ovat kavereitani. Ehkä vieraslistakin rakentuu usein vähän äidin kavereiden mukaan. Seurauksena tästä on se, että viraatkin ovat kovin eri ikäisiä ja saapuvat eri aikaan. Siksipä mm. ohjelman järjestäminen on haasteellista. No, Otson nimpparit päätettiin pitää kaverijuhlina ja NAAMIASNIMPPAREINA! Kuinkas ollakaan, melkein kaikki olivat valinneet itselleen Batman-asun. Näin hurjaa väkeä meillä oli pari tuntia tuhoamassa suklaarahoja ja muita herkkuja.

 

Syysloma alkoi lokakuun puolessa välissä. Lähdimme Lappeenrantaan. Junamatkustaminen lasten kanssa on helppoa ja hauskaa. On se ollut aina, mutta varsinkin nyt. Itsekin odottaa ihan innoissaan yöjunaan pääsyä, kun lapsetkin ovat siitä niin innoissaan. Lähdimme perjantaina heti iltapäivällä. Bussissa huomasikin, että loma oli alkanut, mutta hyvin mahtui mukaan. Bussi ajoi rautatieaseman kautta ja olimme jäämässä siinä pois. Ilmeisesti meidän tuleminen bussin takaosasta kesti liian kauna, kun bussi meinasi jo lähteä eteenpäin. Sain huudettua kuljettajalle, että mekin vielä jäämme täällä pois. Sattui onneksi mukava kuljettaja, joka iloisesti pysäytti bussin ja päästi meidätkin ulos.

Kittilässä alkoi jo talvi tehdä tuloaan, mutta Lappeenrannassa oli ihana ruska! Saimme elää ruska-ajan vielä toiseen kertaan. Eshdimme viikon aikana tavata paljon rakkaita ihmisiä sekä Lappeenrannassa että Helsingissä, jonne siirryimme puolivälissä lomaa.

 Tuttu leikkipuisto oli yhtä suosittu kuin kesälläkin.

 Eräänä päivänä kävimme kävelyllä varuskunta-alueella ja panssarivaunuja katsomassa. Otso ei vain jostain syystä viihdy yhtään varuskunta-alueella, vaan pelkää kaikkia sotilaspukuun pukeutuneita.

 Yksi lomamuisto on se, kun keräsimme rattaisiin tammenterhoja ison läjän. Ne ovat nytkin keittiössä koristeena ja muistuttamassa syksyisestä Lappeenrannasta.

 Aarnin vakiovarustus leikeissä: Reppu selässä, helmitaulu ja haitaribussi kädessä. Näillä mennään!

Sitten lähdimme Helsinkiin, ja siellä suunniteltu vierailukohde oli eläintiteellinen museo. Suosittelen!!! Voitti Korkeasaarenkin, kaikki eläimet näki niin hyvin, vaikkeivat aivan eläviä olleetkaan. Kerroksia oli loputtomasti ja kaiken kruununa lepakkonäyttely.

 Annika tuli meidän kanssa mukaan museoon!

 Helsingin kaduilla riiti jälleen ihmeteltävää punaisesta karvapallosta erikoiseen performanssiin Kampin kauppakeskuksessa... Siinä oli neljä ihmistä, jotka seisoivat paljain jaloin mulla päällä ja ääntelivät. Heillä oli pään suojana ruskea huivi. Taidetta! Jollakin miehellä oli pä täynnä timantteja.

 Tässä ollaankin lähdössä takaisin Helsinkiin. Viikon paras kommentti tuli Otsolta. Rautatieasemalla jouduimme odottamaan jonkin aikaa, juna oli myöhässä ja lopulta lähtöraidekin muuttui äkisti ilmoittamatta. Mietiskelin ääneen, että näinköhän me ollaan nyt oikeassa paikassa ja Otsoakin alkoi huolestuttaa. Sanoin, että kyllä äiti huolehtii. Kun olimme jo päässeet junan hyttiin, Otso vieläkin mietiskeli, onko tämä oikea paikka. Sanoin, että varmasti on, eikä sinun tarvitse sellaisista asioista välittää, kyllä aikuiset huolehtivat. Otetaanpa nyt vain eväät esille  Siinä sämpylää mussuttaessa Otso totesi: ON IHANAA OLLA VIELÄ LAPSI!

 

Ihanat lapset, joilla on ihanaa olla lapsi.

Kittilään olikin tullut TALVI! Täällä oli lunta ja järvetkin jäässä. Ja ne lumet jäivät. Pojat lähtivät Miikan kanssa luistelemaan läheiselle järvelle.

Sellainen oli meidän lokakuu.