Huippupäivä Levillä!

Tänään päätettiin pitää oikein kunnon lomapäivä. Mie olen oikeastaan joka päivä ollut vielä töissä, en koko päivää, mutta vähän riippuen siitä, miten lapset ovat jaksaneet olla mukana ainakin muutaman tunnin... Olen meidän koulun kirjastonhoitaja ja kirjastoon liittyen oli vähän projektia minusta riippumattomistaKIN syistä, mutta perjantaina sain hommat siihen vaiheeseen, että adios ja elokuussa nähdään. Perjantaina kirjastosession jälkeen kävimme kylällä pyörimässä ja hoitamassa asioita sekä toteutin yhdeen lomatoiveen: Paloasemavierailu. Siellä on kyllä aina hauska käydä katsomassa kiiltäviä paloautoja (pojat) ja komeita palomiehiä (äiti) :D Ne komeat palomiehet ovat lisäksi aina niin innokkaita esittelemään kiiltäviä paloautoja. Jokaisessa autossa piti tietenkin käydä ja kysyä kaikista esineistä, mitä niillä tehdään. Aarni pääsi itse kiipeämään koppiin ja oli sitä mieltä, että on nyt kasvanut palomieheksi. Takkien koon mukaan täytyisi kasvaa vielä vähän ennen junioriosaston jäseneksi pääsemistäkin...

Lauantaiaamuna päätimme siis lähteä lomalle Leville :) Ja olipahan mahtava päivä! Aluksi ajoimme Gondolin alueelle, jossa on liikennepuisto. Siellä oli polkuautoja ja minikaupunki ja Aarni varsinkin innostui ajamisesta tosi paljon. Liikennesäännöt eivät olleet ihan hanskassa, mutta onneksi siellä ei ollut turhantarkkaa vaan sai ajaa miten halusi. Kukaan ei kuitenkaan törmäillyt ja kaikilla oli hauskaa. Liikennepuistoon tuli myös kaverini perhe, joita en niitäKÄÄN ole liiemmin talven aikana ehtinyt nähdä. Oli aivan mahtava ilma, alue viihtyisä ja hauskaa tekemistä.

Otso säntäsi melkein heti leikkitelineille ja katselin kauempaa, että tuttu paita vilkkui ja poika oli tallessa. En ollut käynyt tarkemmin katsomassa millaiset telineet on ja järkytyin kun menin vasta jonkun ajan päästä sinne. Siellä oli tosi korkealla putkia (joista on kuvakin) ja joita pitkin kuljettiin. Jossakin vaiheessa Otso esitteli taitojaan, miten roikkuu niissä. Hui kauhistus, hyvä vain etten heti nähnyt, olisin varmaan kieltänyt kaiken kivan, mutta enää en viitsinyt, kun oli epäilemättä roikkunut niissä jo puoli tuntia, eikä mitään ollut käynyt.

Aarni ajelee.

Otso-apina.

Aarni pyörivässä härvelissä.

Viihtyisäksi alueen teki myös se, että siellä oli ihan kirkasvetinen lampi, josta lähti kivikkoon virtaava puro. Otso halusi kulkea siltaa pitkin ja toi miulle tuliaisia, vihreää limaista levää. Tällä kerralla tuli vain sammalta. Otso olisi halunnut mennä myös uimaan siihen jääkylmään lampeen, mutta uitettiin vain varpaita. Melkein jo arvasin mihin se päättyi: mulahdukseen. Onneksi oli varavaatteet mukana kylpyläkassissa, paita säilyikin kuivana.

Sillalla.

 Sitten lähdimme ajamaan koppihissillä. Hissin luona oli myös karuselli, sitäkin piti testata.

 Otso otti minusta ja Aarnista kuvan matkalla korkeuksiin. Huomatkaa hyttynen otsalla. Niitä on paljon.

 Ylhäällä jäimme pois ja otimme turistikuvia. Pojat harrastivat myös vuorikiipeilyä :D

 Poro oli ruokailemassa tunturin päällä eikä pelännyt ihmisiä. Tuollakin kivikkokävelyllä lapset olisivat viihtyneet vaikka kuinka kauan, mutta minulla alkoi olla jo nälkä.

 Ruokapaikaksi valitsin Pannukakkutalon, joka tuli tänne talvella, mutta on vielä testaamatta. Otso kuvitteli koko ajan, että se talo on pannukakkua, koska kysyi, että onko se vähän kuin piparitalo. Siksi piti alkaa puhua pannukakkuravintolasta. Olimme onneksi saaneet viimehetken vinkin, että kannattaa tilata vain 1 suolainen ja 1 makea pannukakku, ne ovat niin isoja ja täyttäviä. Otettiin yhteispäätöksellä pekoni-juusto-pannukakku ja jälkiruuaksi vadelma-maitosuklaa. Vaihtoehtoja oli tosi paljon! Liikaa! Täytyy mennä toistekin, tykkäsimme kovasti.

 Sitten laitoimme Aarni-"vauvan" rattaisiin ja nukutimme hänet :) Mietin, että ei muuten jaksa koko päivää. Otson kanssa kävelimme ja kävimme parissa kaupassa. Annoimme Aarnin nukkua tunnin verran ja siirryimme päivän viimeiseen ohjelmaan, kylpylään! Päätin, että nyt kokeilen sen, mitä olen monesti meinannut ja testaan, kuinka kauan lapset jaksavat olla siellä, ennenkuin itse ehdottavat, että lähdetään kotiin. Olimme siellä 4,5 tuntia!!! Kuvittele! Eikä yhtään saunataukoa, ei tietenkään, vaan pelkää polskintaa. Senkin jälkeen aloin vähän vihjata, että onkohan teillä jano tai nälkä.  Sitten jompikumpi keksi, että voisi lähteä donitseille ja toinen myöntyi... Miten ne jaksaa! Ja mitenhän minäkin...

Kylpyreissu oli huippumenestys senkin takia, että AARNI oppi "uimaan". Tarkoitan tällä sitä, että aiemmin Aarni on viihtynyt vain lastenaltaissa. Isommissa altaissa hän on ollut aivan paniikissa ja takiaisen lailla kiinni aikuisessa. Ei ole alkanut yhtään itse yrittää uimista. Nyt kun Aarnillakin on kelluttava uimapuku ja laitoin vielä käsikellukkeetkin, Aarni uskalsi! Loppuajan olikin aivan mahdoton vesipeto. Itsellekin helppoa, kun joku ei ole koko ajan sylissä. Aarni oli itsekin niin ylpeä ja onnellinen ja oikein käski, että "äiti, älä pidä kiinni!" Lisäksi pikkuinen laski aivan yksin vesiliukumäestä. Tänään on ollut Aarnin huippupäivä!

Aarni on oppinut myös sanomaan s-kirjaimen joihinkin sanoihin joskus, jee!

Otson uimahyppyjä.