Syyslomailua on ollut koko lokakuu. Ensin vietimme ihanan viikon Lappeenrannassa ja sieltä palattuamme täällä odottivat jo ensimmäiset syyslomavieraat. Vieraiden kautta on itsekin ollut ihan lomatunnelmissa!
Lappeenrantaviikosta olikin jo jotain edellisessä päivityksessä, tässä vielä vähän lisää. Ainakin video menomatkalta jossa meininkiä meidän makuuvaunusta. Aarnilla oli hauskaa ja niin Otsollakin...
Ja sitten vielä pari pätkää hoplopista kun niitä ei saanu Lappeenrannassa ladattua.
Lappeenrannassa ehdittiin viikon aikana pitää myös vauvakaveritapaaminen. Kaksi partiokaveria sai myös vauvelit samoihin aikoihin kuin Aarni syntyi. Kati pyöräytti kaksi kerralla helmikuun lopussa ja Hanna tyttösen huhtikuun puolessa välissä. Parin kuukauden sisään maailmaan putkahti siis neljä uutta ihanuutta meille kaveruksille. Nämä pääsivät tietysti yhteiskuvaan. Otettiin ensin kokojen mukaan, Aarni kohteliaasti laittoi vähän itseään mutkalle ettei näyttäisi niin pitkältä ja kaksoset venyttivät itsensä täyteen mittaan. toisessa kuvassa sama kvartetti iän mukaan järjestettynä.
Ja sitten vielä äidit + yksi kummitäti
Ämmilässä oli hauska leikkiä vähän eri leikkejä ja eri leluilla kuin kotona. Äijä kaivoi joistain esille lääkärinvälineet ja niitä testattiin.
Ja sitten isi soitti ja kertoi, että hänen karvalakkinsa on hajonnut. Ämmi muisti että heilläkin on karvalakki ja sanoi että sen voisi viedä Miikalle tuliaiseksi. Otso testasi ja minäkin, mutta totesin ettei taida iskälle mahtua. Se jääköön siis odottamaan Otson pilkkireissuja...
Otson nimpparitkin juhlittiin Lappeenrannassa. Meni jopa yllättävän hyvin, nyt alkaa vähän helpottaa Otson omistushalu leluihin, paljon paremmin pystyy jo sovussa leikkimään sekä kotona että muissa paikoissa. Muutenkin Otson kanssa on nyt aika helppoa. Pottailu sujuu jo niin hyvin, että Otso saattaa ilmoittaa "pissahätä", mutta osaa juosta itse vessaan, vetää housut alas, tehdä pissan pottaan, kaataa sen pönttöön ja vetää vessan. Pottaa ei osaa pestä ja housut on joskus hankala saada ylös, mutta välillä housujen vetäminenkin onnistuu. Tänäänkin Otso kävi kakalla ihan itse. Katsoin vaan, että jaaha, Otso kantaa kirjaansa eteiseen. Sitten se kantoi pottansa, kävi siihen istumaan ja lukemaan. Lopulta ilmoitti: "Kakka valmis, pestään pylly."
Minun iso poika. Ihana.
Aarni kunnostautui Lappeenrannassa syömisessä (tosin nyt on tullut taas takapakkia). Aarni saattoi syödä päivässä "jopa" kokonaisen pienen pilttipurkillisen ruokaa ja joskus jopa kaksi, joista toinen hedelmää ja toinen oikeeta ruokaa. Aloin Lappeenrannassa antamaan Aarnille monta kertaa päivässä pieniä annoksia ja suu aukesi, Aarni jopa näytti innostuvan kun alettiin puuhata ruokailujuttuja.
Mutta nyt on taas ihan tuskansotkua jos jotain yrittää antaa. Hedelmäsoseet kelpaa vaihtelevalla menestyksellä, mutta ruuat ei. Pieni purkki riittää useaksi päiväksi ja sittenkin se tulee vain levitettyä ruokalappuun, käsiin ja vaatteisiin. Mutta eikai se sitten tarvitse. Ainakin on tyytyväinen paitsi silloin kun näkee lusikan ja ainakin jos huomaa että siinä on muuta kuin hedelmämössöä. Tai Aarni ei taida olla mössömiehiä. Yksi päivä annoin keitettyä porkkanaa, sitä se haukkaili ja jyysti ikenillä. Samoin tomaattia. Eikö se tajua että tuon ikäinen voisi syödä vielä mössöjä lusikalla.
Lappeenrannassa oli ihana syksy. Vaahterat olivat värikkäitä ja melkein kaikissa puissa lehti. Käytiin puistoissa ja mie kävin vähän shoppailemassa, elokuvissa ja kaveria & vauvaa katsomassa. Pientä suloista poikaa.
Paluumatka sujui melkein yhtä hyvin kuin menomatkakin. Minulla meinasi iskeä migreeni, mutta ei päässyt onneksi kauhean pahasti päälle. Nukuin osan matkasta yläsängyssä ja seuraavana päivänä keinutti ihan mahdottomasti!
Tässä vielä pari kuvaa paluumatkalta iltapalalta.
Olikin hauskaa tulla Kittilään kun täällä oli tärkeitä ihmisä odottamassa Miikan lisäksikin. Annika ja Lassi täällä lomailivat ilonamme koko viikon. Itsekin pääsi syyslomatunnelmaan kun keksittiin kaikkea ohjelmaa. Osan lomastaan Annika ja Lassi kävivät retkeilemässä pyörillä ja ilman, mutta käytiin yhdessä testaamassa Levin uusi puuhapaikka, Inka & Niko. Ihan hauska, ei ihan Hoplopille vetänyt vertoja mutta ei kauaksi jäänyt. Plussana vielä se, että 2 vuotiaat pääsevät sinne vielä ilmaiseksi. Tänäänkin käytiin siellä pikaisesti ja mietin, että jos sen kaiken energian mitä siellä virtaa lapsissa, saisi valjastettua, siitä riittäisi aika moneen taloon energiat :)
Käytiin myös syömässä ravintolassa. Suurin osa yhteisestä ajastamme vietetttin kuitenkin kotoisasti Kittilässä. Puistoiltiin, tehtiin ruokaaja pelailtiin lautapelejä.
Poikaset syömässä hienosti.
Otso alkoi vaatia heti kun päästiin sisälle "Otso luokaa!" Ja kun kysyin haluatko nakkeja vai lihapullia, Otso halusi nakkeja. Sitten se alkoi hokea "Äiti hakkee nakkeja, Otsolle nakkia. Nakkiaaaaa! Äiti hakkee!!!"
Mie yritin sanoa että ei äiti voi niitä hakea, setä kohta tuo. Ja nopeasti ne tulivatkin, ja sillä hetkellä Otso ilmoitti: Ei nakkia.
Aarni jäysti Otso annoksessa ollutta herneenversoa tai jotakin sen tapaista koko ruokailun ajan tyytyväisenä. Ja Otso hoki: Ei nakkia. Kyllä se sitten lopulta jonkun verran söikin kun annos oli jäähtynyt Otson makuun sopivaksi.
Seuraava kuva on viikko sitten lauantailta kun Levillä oli uuden paloaseman avoimet ovet. Siellä oli suuri kirppis, autojen esittelyjä ja ilmapalloja. Olikin kannattava reissu, Otso ja varsinkin Aarni olivat innoissan ilmapalloista, paloautot tekivät vaikutuksen ja itse tein löytöjä kirppikseltä. Aarnille ihana ulkoilupuku, pari kirjaa ja lelua ja perusvaatteita. Kirppikset on mahtava juttu!
Annikan ja Lassin lisäksi meille tuli myös äijä autotallia viimeistelemään. Ja kun Annika ja Lassi lähtivät sunnuntaina, maanantaina tulikin Omppu-kummi Artonsa kanssa. Välissä ehdin onneksi vähän siivota kotia. Vietettiin myös Ompun ja Arton kanssa Levipäivä. Testattiin uusi kylpylä, pojat jäivät hoitoon kaverille, nukkuivat onneksi suurimman osan ajasta. en halunnut ottaa Otsoa vielä mukaan vaan käydä ensin itse katsomassa millainen se on ja mennä Otson kanssa joskus hiljasempaan aikaan. Saattaisi Otso tykätäkin, mutta ewi haittaa vaikka vielä vähän aikaa odottaisikin. Otsohan ei erityisemmin tykkää saunasta eikä suihkusta. Mutta varmaan jos sen kanssa rauhallisesti tutustuisi altaisiin, saattaisi innostuakin.
Otson ehdoton suosikkileikki on tällä hetkellä MOPO! Ämmi osti Otsolle nimpparilahjaksi mopon Lappeenrannassa ja sillä nyt ajellaan päivät pitkät. MUTTA, aina ennekuin lähdetään ajamaan, kaulaan pitää laittaa kaikki äidin antamat huivit/pannat ja päähän kypärä eli taikinakippo. Muutenkin Otso on innostunut kaikista vaateleikeistä, milloin sillä on pesupussi päässä ja esittää kummitusta tai harso. Ja yrittää kovasti pukea omia vaatteitansakin päälle. Tuo taikinakippo on kuitenkin herttainen <3
Loppuun vielä pari kuvaa jotka löytyi koneen kätköistä.
Eka on veljeksistä lokakuun lopusta. Sikäli ajankohtainen, että nyt viimein ollaan päätetty erottaa Otso ja tutti toisistaan. Kerran jo melkein tehtiin se, mutta annettiin sitten kuitenkin takaisin. Nyt ei anneta. Nukkumaanlaittamiset ovat vaan olleet ihanan helppoja, toisin kuin tänään. Toivottavasti ne palaavat taas helpoiksi kun Otso tottuu tutittomaan elämään. Minun teki kyllä niin pahaa kun Otso isot silmät suurina kyseli: Tutti? Ja aina sänkyyn mennessään huutelee jo kaukaa: TUTIT! TUTIT! Ja sitten niitä ei olekaan :(
Illalla juteltiin sängyssä että pikkuvauvat tarttee tutteja, isot pojat ei. Otso oli ihan hiljaa ja mietti, meinasi jo nukahtaa. Sitten se sanoi: "äitiiii. Iso poika talvii tutti". Teki niin pahaa, oli niin lähellä etten kaivanut sitä laatikosta takaisin.
Ja sitten vielä Otson virallinen 2v. 2 kk kuva 30.9.2010
Nyt nukkumaan, vaikka paljon hauskoja juttuja jäi vielä kertomattakin.
Ihania kuvia <3
VastaaPoistaOliskos Aarni innostunut sitten tosiaan enemmän sormiruokailuista kuin mössöistä? Jos oliski mielenkiintoisempaa ite poimia palasia suuhun :) Minun piti Matildalle kokeilla, mutta jostain syystä se sitten vain jäi...
Joo mie luulen että sormiruokailu onnistuisi paremmin ja sitä ollaan nyt vähän harrastettukin. Mutta se tuntuu niin vaivalloiselta... Ehkä niitä porkkanapötköjäkin pystyy pakastamaan ettei tarvitse joka kerta keittää erikseen, mutta miten kaikki puurotkin... pannariksi ne niitä kai leipoo. Ehkä pitää sitäkin kokeilla kun puuroakaan Aarni ei ole suostunut syömään vielä ollenkaan.
VastaaPoistaKyllä nuo teidän poikaset on NIIIN ihania!! Otson mopo-varustus on täydellinen taikinakippoineen. Ja Aarni tuntuu olevan aina vaan yhtä hyväntuulinen vaikka ruokailu aiheuttaakin haasteita. Mutta Otso oli ihan samanlainen... Ihanaa päästä parin viikon päästä katsomaan teitä :)
VastaaPoista