KESÄLOMAPLÄJÄYS osa 3

ON JUHLITTU!

No niin, aletaanpas nyt pikkuhiljaa saada nämä kesälomakuulumiset pakettiin, kun syksyäkin on jo tovi eletty :) Mutta haluan saada tänne omiksi muistinnpanoiksinikin myös nämä kesäjutut.

Meidän kesän juhlat ajoittuivatkin kolmen päivän putkeen. Ensin 28.7. oli Miikan serkun häät, sitten 29.7. minun ensimmäisen, ihanan rakkaan kummitytön Martta Elinan ristiäiset ja 30.7. vietimme sitten lastenjuhlia, kun Otso täytti 4 vuotta!

Häihin pääsimme jälleen ilman lapsia, mitä luksusta! Tosin hääparin toiveena olikin se, että lapset jäävät kotiin ja Miikalla oli hommia kameran takana, minullakin jotain pientä. Ihana tunnelma oli häissä ja sain taas todeta, että Miikalla on hauska suku! Juhlimme melkein loppuun asti, vaikka heti alkumetreillä kenkäni alkoi hangata ja jalkaan tulla kivulias rakko, sen lisäksi migreenikin hiipi ohimolle... ja juuri kun olin jättänyt lääkkeet kotiin. Onneksi juhlapaikka oli Lappeenrannassa ja "kuriiripalvelu" toimitti ne minulle :)

Ristiäisissäkin piti kiirettä, kun minulle oli uskottu kaksi vastuutehtävää: Sylikummina ja kanttorina toimiminen. Tai ei nyt ehkä ihan kanttorina, mutta virsien säestäjänä kuitenkin. Martta käyttäytyi prinsessan tavoin ja kummitätsä kyynelehti onnesta. Hurja ukkonen ja salamointi alkoi heti kastetoimituksen jälkeen, tuntui että salamat löivät suoraan kirkon kattoon, niin kovin paukahteli. Ihania ristäisherkkuja saimme myös maistella, juuri kun edellisen päivän hääruokaähkystä oli selvitty :D

Ristäisistä ajettiin kotiin ja sylikummikanttorista muututtiin kondiittoriksi. Laskeskelin, että tulipahan kutsuttua aika monta vierasta ja aloin toteuttaa leivontasuunnitelmaani. Pojat vähän auttoivat. Ja "auttoivat". Onneksi Miika oli tullut taas Lappeenrantaan ja sitä saattoi orjuuttaa katsomaan poikien perään tai menemään kauppaan. Isoimmat ostokset kävin tekemässä Otson kanssa kahdestaan ja hän sai kerrankin päättää, mitä kaupasta ostetaan. niinpä kärryihin tuli Angry Birds-limpparia, merirosvokeksejä, karkkia ja keltaisia nomparelleja. Niistä sitten loihdittiin mm. "junapullaa", joka on meidän perheen nimitys mokkapaloille, joihin en tosin laita kahvia, eli suklaapaloille? Junapulla-nimitys on tarina vuosikymmenten takaa :D

Illalla puhuttiin, että huomenna sinun neljävuotissynttärit sitten ovat. Otso mietti: "Kasvanko mie yöllä nlejävuotiaaksi?" No, tavallaan.

Apulaiset työssään.

Valmista tuli!

 Kakkukin oli sankarin toiveiden mukainen karkkikakku, kun sokerihumalaa lieventääkseni en suostunut tällä kertaa laittamaan karkkeja kuppiin. Toisessa kakussa oli tuoreita musti- ja mansikoita.

Juhlat alkakoon!

 Sankarin toivelistalla oli ollut paloautot ja pikkulegot, joita suurin osa paketeista sisälsikin. Otso oli ihan höpöhurmiossa, ei tiennyt kenen kanssa olisi ja mitä tekisi ja naama hehkui punaisena. Onneksi sain Otson suosutteltua, että pikkulegopaketit laitettiin odottamaan iltaa, eikä niitä avattu kaiken hulinan keskellä. Tässä vielä muutamia kuvia juhlahulinoista, kiitos kaikille vieraille!

 Tässä vaiheessa iltaa sankarilta oli jo kastunut kaikki vaatteet boksereita lukuunottamatta ja ne oli heitetty pitkin pihaa.

 Kittilään palattuamme piti tietenkin juhlia uudestaan! Tarjoilut olivat suunnilleen samat, mutta vieraat tietenkin erit :) Otso vähän miettiä, täyttääkö hän nyt viisi vuotta, mutta kerroin, että neljä vuotta voi täyttää vielä toiseen kertaan, ainakin nyt niin käy. 

Kutsuimme mukaan paljon kavereita ja muita tärkeitä ihmisiä. Kaikki eivät onneksi tulleet ihan samaan aikaan, niin ei mennyt meno liian villiksi.

Kynttilät sammuivat jo rutiinilla.

 ...ja lahjaksi tuli parhainta, mitä Otso tietää: PIKKULEGOJA! Rakentelukaverina 

Otson suuri idoli ja kaveri "Iso-Niila"

 Ilma oli tosi hyvä ja juhlaväki levittäytyi myös pihalle.

 Aarni oli onnensa kukkulilla, kun kummitäti tuli pienen tyttönsä kanssa mukaan juhliin.

ON KISAILTU

Kesä alkoi perinteisesti HIPPO-kisoilla. Sntäsimmekin niihin heti, kun saavuimme Lappeenrantaan. Kesäloma meinasi alkaa tosi surkeasti, mutta onneksi selvisimme säikähdyksellä. Lähdimme matkaan niin, että Otso oli pyörällä ja Aarni rattaissa, me kävelimme. Otsohan oppi keväällä ajamaan pyörällä ilman apupyöriä melko hyvin, mutta Kittilän kirkonkylän maasto on tasaista. Lappeenrannassa se ei ole sitä, kun lähdetään ämmilästä kaupunkiin. Äijä lähti mukaan pyörällä ja Otso halusi ajaa äijän kanssa. Äijä lähti kuitenkin vähän liian kovaa vauhtia, emmekä ehtineet reagoida siihen, että Otso lähti vispaamaan kauheaa vauhtia kohti isoa alamäkeä. Samassa ohjaustanko alkoikin vispata sinne ja tänne. Seuraava havainto oli se, että Otso lentää pensaaseen. Sydän pamppaillen juoksimme paikalle. Polvesta ja kyynärpäästä tuli verta ja huuto tietenkin megalomaaninen: "En enä IKINÄ aja pyörällä, aijaijaijai sattuu sattuu!" Pahinta oli se, että Otso ei suostunut ottamaan askeltakaan , emmekä tienneet, onko jalka murtunut. Se olisi ollut painajaismaista: ensimmäinen kesälomapäivä etelässä, kolmevuotias ja jalka paketissa.

Kävimme hakemassa apteekista sidetarpeita ja sielläkin kok oapteekki raikui kun Otso karjui. Sitten ehkä vähän helpotti, kun haava peittyi. Kävely ei kuitenkaan vielä onnistunut.

Yritimme lahjoa Otsoa tikkareilla, karkilla, uudella legolla ja vaikka millä kävelemään, mutta ei kuulemma pystynyt. Ja matkalla kohti hippokisoja...hyvät lähtökohdat!

Onneksi juoksuradalla jalka alkoikin toipua ja pystyi jo ottamaan pieniä spurtteja. Kivi putosi sydämeltä!

 Tässäpä urheilijat valmiina koitokseen:

Ensimmäinen laji oli juoksu, joka meni hyvin ja huonosti. Kuvista voitte päätellä, kummalla meni hyvin ja kummalla vähän huonommin :D

 

 

Aarnikin innostui pallonheitosta. Se olikin ainut laji, jonka hän suostui tekemään.

 Otso hyppäsi myös pituutta.

Lopuksi mitalit kaulaan ja "voittajana" kotiin!

Täällä Kittilässäkin oli hippokisat vajaa viikko sitten. Minulla oli vanhempainilta ja Miika oli poikien kanssa siellä. Harmi vaan, että kisajoukkueeseen oli päässyt mukaan myös Känkkä Ränkkä. Siksi suoritukset eivät tainneet olla taaskaan parhaita mahdollisia. No, ehkä meidän lajimme on hiihto :)