"Sitten kun jään äitiyslomalle niin ehdin varmaan paremmin päivittää tätä blogia..." Ja mitä vielä... Sen lisäksi että olen ihan laiskistunut blogin päivittäjä niin olenmyös laiskistunut kameran käyttäjä. Enkä vieläkään ymmärrä miksi videot eivät enää näy. Muutenhan tämä olisi kiva blogipohja mutta täytyykö perustaa Otson videoblogi tiseen osoitteeseen? Höh.
Mutta pikapäivitys. Ämmi kävi täällä ystävänpäiväviikonloppuna. Olimme kaikki vähän flunssassa, Otso onneksi vähiten, mie taisin olla eniten sohvalla. Ämmi meitä hoiti ja Otso sulostutti ja ihastutti. Sai tuliaiseksi muumipappapehmolelun ja muumipalikoita. Muumit ovat nyt in. MMM-MI, sanoo Otso. Kaikista parasta on päästä iskän tai äitin syliin tietokoneelle ja katsoa sieltä muumia. Ämmin lento oli vähän myöhässä ja ehdin kierrellä lentokentällä. Ostin sieltä Odelle rakkaan moottorikelkan joskus ennen joulua. Se on nyt raato ja oli ehkä vähän liian hieno tuon ikäiselle. Näin kentällä 5 eurolla vähän kestävämmän näköisen kapistuksen ja vinkkasin että Otso voisi tykätä siitä. Ja muustahan ei sitten viikonloppuna puhuttukaan kuin kelkasta. Se on niin rakas, niin rakas. Kelkka kelkka kelkka kelkka. Ja välillä auto. Ja kaakuu (kauhakuormaaja).
Oli kyllä kivaa viettää viikonloppu ämmin kanssa. Leivottiin toki laskiaispullat ja käytiin vähän ulkoilemassa. Oso innostui mäkihypystä ja näytti hienoja hyppyjä olohuoneen lattialla. YPPÄÄ! YPPÄÄ! ja kädet tekivät ainakin suuren liikkeen, kyllä jalatkin vähän nousivat maasta vuorotellen.
Tähän väliin muutama vanhavanha kuva. Melkein kuukauden takaa, mutta ne ovat unohtuneet laittaa. Taitaapi olla otettu 26.1. Vähän Boristakin tänne ja Otso-suloisuus, joka vauvaansa hoitaa ja maitoa antaa.
Alkuviikosta Otso oli vielä hoidossa ja mie parantelin flunssaa. Sitkeä tauti on, yli 10 päivää olen ollu siinä. Vaivat vain vähän muuttuvat. Lämpöä ei ole ollut, kiusallisin ehkä korvien lukkiutuminen. Varsinkin viime viikonloppu oli paha, tulee jotenkin niin tyhmä olo kun tuntuu että on kauhea paine päässä eikä kuule kunnolla. Ainut mikä siihen auttaa, on leikkia lahnaa kuivalla maalla eli aukoa suuta tyhmän näköisesti ja niin korvat hetkeksi aukeavat...kunnes taas kohta lukkiutuvat uudestaan. No nyt korvat pysyvät jo paremmin auki, enää on nuha ja yskä riesana. Kyllä se tästä!
Viime viikko oli kaikinpuolin vähän ikävä. Mielikin oli ihan maassa, mitkä lie raskaushormonit jylläsivät kun tuntui että kaikki itketti, hyvät ja huonot asiat. Flunssa väsytti ja ämmiä jäi ikävä. Jouduin ravaamaan neuvolassa kun pissanäytteessä oli jotakin plussia mitä ei olisi saanut ja jotka voivat olla merkkejä raskausmyrkytyksestä. Siihen kaupanpäälle sain vielä aina niin ihana migreenin torstai-iltana. Raahauduin kuitenkin perjantaiaamuna ohimo jyskyttäen terveyskeskukseen laboratoriokokeisiin ja verenpainemittaukseen. Näytin siellä varmaan niin surkealta migreenisäryssäni, että neuvolatäti passitti minut polille lepäämään eikä päästänyt kotiin. Sain siellä toiveideni mukaan panadolia ja kylmiä geelipusseja. Ja sain lähteä onneksi kotiin jo puolenpäivän jälkeen kun aloin hiukan toipua.
Viikonlopun la-su olin Rovaniemellä partiotapahtumassa. Otso ja Miika olivat Kätkäsuvannon mummukkolassa. Oli kylmä viikonloppu. Partiotapahtumassa näki paljon tuttuja ja Otso sai nauttia mummun, ukon ja iskän seurasta. Saapi nähdä innostuuko Otso aikanaan partiosta. Itse saapi päättää :) Viikonloppu oli mukava, ainut mitä en ehkä suosittele, on makuualustalla koulun lattialla nukkuminen kun laskettuun aikaan on kolme viikkoa. Oma sänky oli ihana sunnuntai-iltana ja oma ukkeli siinä vieressä :)
Isäntä itte kiikkuu
Mummun kanssa on kivvaa!
Otso kielletyissä puuhissa
Olympiatunnelmissa
Mummun tarinaa ja kuvia viikonlopusta täällä :)
Tähän loppuun vielä hauskoja Otson tempauksia. Tai "hauskoja".
Yksi päivä Otso päätti vähän auttaa äitiä pyykkihommissa: Kun ehdin hätiin, Otso oli mättänyt vessanpöntön täyteen likapyykkikorissa olleita vaatteita. Olipa mukava nostella niitä sieltä sitten takaisin. Esihuuhtelu tehty. Onneksi ei ehtinyt vetäistä vivusta :D
Meillä on käyny vieraita :) Mirella ja Milja käväisivät yksi ilta. Pariskunta oli ihan villinä, jos toinen keski esim. jonkun tanssiliikkeen, toinen teki apinana perässä. Hauskinta oli vaan juosta päättömästi ja kaatua matolle. Ja tietenkin koko ajan piti KILJUA. Milja opetti tämän Otsolle...
Tänään kävi vieraita Muoniosta & Lappeenrannasta. Hauska sattuma on, että meidän mökkinaapureilla Lappeenrannassa on myös Kaisa-niminen tyttö, joka on myös muuttanut Lappiin kun löysi ylläripylläri muoniolaisen miehen. Nyt me molemmat Kaisat odotamme kakkosia, Kaisalle laskettu aika meni n. viikko sitten ja itellä vielä pari jäljellä. Hävettävän vähän on tullu vierailtua puolin ja toisin, pitäis ja pitäis on monta kertaa todettu... No nyt oli Lappeenrannan isovanhemmat siellä kylässä (eli ne meidän mökkinaapurit) ja päättivät tehdä retken Kittilään. Se on oikein hyvä juttu että käy lapsivieraita, nytkään Otsolle ei ollut enää yhtään hankalaa hyväksyä se,e ttä muutkin leikkivät hänen leluillaan. Vielä muutama kuukausi istten tuli kauhea huuto jos joku muu lapsi koski hänen leluihin ja Otson piti aina saada juuri se sama lelu. Poikien leikit menivät hyvin yhteen :)
Tämä viikko on alkanut kaikinpuolin hyvin. Otso oli ehkä eilen vähän äitissä kiinni, mutta äitikin on mielellään Otsossa :) Posti toi kaverilta hauska yllätyspaketin, näin Boriksen ultrassa imemässä peukaloa. Boris oli viikonlopun niin vähäliikkeinen että tutkittiin neuvolassa vähän tarkemmin vauvelin oloa. Kaikki oli kuitenkin niinku pittää. Mutta nyt kyllä liikkeitä tuntuu senkin edestä! Niinj oo, joudun tosin tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa käymään Rovaniemellä, kun minun maha on muka niin iso, että vauvaa vähän mittaillaan. Itestä maha ei tunnu kovinkaan isolta, mutta kyllä se toisaalta näyttää kun pielistä kattoo. Ja nuokin kuvat on otettu melkein kuukausi sitten joita täällä on...
Tänään käytiin kirjastossa satutunnilla ja sitten tulikin heti vieraita. Nyt Otso nukkuu makoisia unia ja sain blogin päivitettyä. Hymymielin siis tästä eteenpäin! Heippodei!
Blogisurffauksellani eksyin tänne ja hämmästelen, kuinka tutulta näytätkään! Ettet vaan olisi alunperin kumpulaisia? Itse olen, ja nykyisin asustan Joensuussa.
VastaaPoistaOnnea loppuodotukseen!
Oli taas kiva saada blogikuulumisia. Kyllä pikku-isäntä itte Kätkäsuvannon tuvassa on aika ihana kuva..ja mukavaa kun laitoit sen linkin Anjan blogiin. Anjahan on ihan mahtava bloginkirjoittaja, mukavia tarinoita ja arvokkaita muistoja arjesta. Terveisiä paljon tätäkin kautta sinne mummukkolaan!
VastaaPoistaOlipa ihanaa taas lukea teistä:) Sitä vaan että ei olla kyllä unohdettu teitä vaikka hiljaiseloa ollaan vietetty kun on muka niin kovasti ollut puuhaa viime aikoina:/
VastaaPoistaKovasti voimia masukin kanssa ja Lilliltä pusuja Otsolle (Lillistä on tullut oikea pusumaakari viime aikoina;)
Nyt välähti! Et olekaan tuttu kotikonnuiltani, vaan kasvosi ovat tulleet aikoinaan tutuiksi jostain ihan muualta :-)
VastaaPoista