Mutta:
ON OPITTU PUHUMAAN
Otsohan onkin jo osannut ihan hyvin puhua ja tarjoilee aika hupaisia juttuja. Sekin on hyvä, että hän pystyy jo puhumaan suhteellisen ymmärrettävästi puhelimessakin ja se oli kivaa, että saimme illalla aina soittaa Miikalle. Minusta tuntuu, että vielä talvella Otso ei tajunnut sitä, että puhelimessa ei ole nköyhteyttä. "Katso millaisen mie olen rakentanut", hän saattoi sanoja ja näyttää duploläjää puhelimelle :D Vaikka Otso osaa jo hyvin puhua, välillä on myös vähän omia sanoja, alkuun niitä:
Yhtenä aamuna: "Miuta ihan pyöristyttää!" Kun kysyin että mikä, Otso vastasi: "Kun mie olin siellä leikkipuistossa niin kauan siinä pyörivässä laitteessa!"
"Miulla taitaa olla lipuri ku miulla oli ihan löysä kakka!"
"Miulla on shpaidershmän-uimarengas."
"Pitääkö tää mäsätä?" (Legorakennelmasta, jonka oli koonnut ja olimme lähdössä kotiin (=hajottaa)).
"Miuta aamuttaa!" (Kun ei halunnut mennä illalla nukkumaan)
Sitten niitä hauskoja juttuja:
Otso alkoi tehdä sitä, että sanoi Aarnia tyhmäksi kun heille tuli riita ja myös minäkin olin tyhmä. Sanoin, että niin ei saa sanoa ja Otso keksi uuden jutun. Hän alkoi huutaa "Äiti ei oo ennää äiti" ja "Aarni ei oo ennää Aarni!" Mitä sitten niillä tarkoittikaan? Tätäkin on kuultu: "Aarni on KAKKA!"
Vielä pari vuotta sitten kun odotin Aarnia, Otso katseli taitoluistelua telkkarista, näki siellä luistelemassa Carolina Kostnerin ja sanoi: ÄITI! Mie olin ihan otettu siinä siunatussa tilassani, että minua verrataan taitoluistelijaan.
Nyt kesällä Otso katseli taas telkkaria ja sieltä tuli moukarinheittoa. Siellä oli Merja Korpela heittämässä ja kuulin taas: Äiti!
Ette varmaan arvaa, kumpi olisin mieluummin ulkoisilta ominaisuuksiltani, taitoluistelija ja moukarinheittäjä :D
Olin hakkaamassa halkoja. Minun isäni (=äijä) ei ollut mökillä. Kun Otso kuuli kirveen äänen, hän oli heti että: ÄIJÄ?!? Juoksi sitten katsomaan, näki minut kirveen varressa ja suu loksahti auki.
"ÄITI? Äiti, siehän olet tyttö!" Vastasin siihen, että niin olenkin. "Eihän tytöt tee tuollaista!"
Aina kun kaupassa näkyy romaniväestöä, Otso kommentoi: "Äiti katso prinsessoja, ihan oikeita prinsessoja!"
Ostin Otsolle uuden talvihaalarin ja näytin sitä hänelle. Kommentti: "ÄITI! tuo on ihan liian iso! Se on ihan koululaisten kokoa! Nyt sie kyllä hupsuttelet!" (ei se kyllä oikeasti MINUN mielestä ollu liian iso, vai tulikohan liikaa kasvuvaraa :D)
Kerran miulle oli aamulla vähän paremmat vaatteet päällä ja Otso kuuli, kun ämmi sanoi minulla, että onpa siulla kivat vaatteet. Otso huusi leikkien lomasta: "Äiti, tule näyttämään sinun TYYLI! Oi, ootko sie ihan prinsessa?"
Sitten ihan tuore juttu. Puhuimme, että huomenna sinä sitten täytät neljä vuotta. Otso: "Ai, kasvanko mie yöllä neljävuotiaaksi?"
Aarni sitten :) Aarnin sanathan olivat listattavissa vielä ennen lomaa A4-paperille, mutta vihdoinkin sanainen arkku on raottunut. Heti alkukesästä Aarni oppi hellyttävän sanan: "MIE!" Jos vaikka kysyi, että kuka on äitin kulta, vastaukseksi sai aina "MIE!" Nyt se on jo laajentunut myös MIUN-sanaan. Tässä vaiheessa sanoja on niin paljon, ette niitä voi enää listata ja osa on sellaisia, että Aarni toistelee niitä, mutta ei välttämättä omaehtoisesti käytä. Joistakin sanoista on vähän omia versioita, mutta hyvin ne ymmärtää: piisa=pissa, ene=vene, ettoa=peittoa, aaniikiä = Aarni Sirkiä, pyyvä=pyörä, otto=Otso, äätys=hälytys, pyypyy=kylpyyn, ötö=ötökkä, äkki=hämähäkki,
Ja tosi monesta sanasta saattaa siis puuttua alkukirjain tms., mutta aika paljon jo pystyy sanomaan. Ja S-kirjan suhisee!
Aarnin lauseita: Äitin auto on kuuma, otto attu mie puha (Otsoa sattui, mie puihallan), äitin yykkyyn (äitin syliin). äiti lukee, äiti laulaa, mie puvvaa (pullaa), mie uokaa (mie haluan ruokaa) aani pyyvä (Aarnin pyörä)
Tuohon tyyliin täällä siis Aarni puhelee.
Tässä kuvassa olemme lähdössä mökille, ehdin jättää Aarnin hetkeksi pihalle ja tulos oli tämä:
ON MÖKKEILTY
Mökillä emme ole ehkä olleet ihan niin paljon kuin aiempina vuosina, sillä kesä ei ole ONNEKSI ollut yhtä helteinen ja kaupungissakin on pärjännyt. Ensimmäinen pätkä oltiin juhannuksen aikaan, silloin Miikakin oli mukana. Sen jälkeen olemme olleet muutamia useamman päivä jaksoja ja huomenna lähdemme vielä viimeiselle mökkireissulle. Pojat kyllä viihtyvät mökillä ja keksivät tekemistä. Suosikkihommaa on ollut vesipumpuilla leikkiminen ja haavin kanssa laiturilla heiluminen.
Sekä myös metsämaastoissa samoaminen, mieluiten saappaat jalassa säällä kuin säällä...
...ja naama likaisena, räkä nenässä eikä vaatteetkaan aina niin puhtaat :)
Kalastuksesta eivät ole vielä oikein innostuneet, vaikka sitäkin kokeiltiin. Ihan omin avuin Otso ei vielä tänä kesänä saanut kalaa ylös, mutta oli kuitenkin mukana prosessissa.
Aarni näytti ennen kalareissua, miten isoja kaloja tulee.
...mutta pettyi, kun ei saanut edes onkea.
Verkoilla tuli isompiakin kaloja
ja jopa RAPU!
Tietenkin on joka ilta saunottu!
Seura on myös ollut mökkeilyn parheita puolia. Aika paljon meidän kanssamme samaan aikaan ovat olleet Otson & Aarnin "isoserkut" Juri (14v.) ja Kaapo (13v.) Kuten arvata saattaa, isot pojat ovat Otsolle aikamoisia idoleita. Mutta hyviä idoleita ovatkin :) Tässä Otso on päässyt Jruin harteille.
Ja tässä ylläolevassa kuvassa vähän enemmänkin "kesäsiirtolan" väkeä. Juhannuksen aikaan järjestimme myösolympialaiset. Lajeina olivat vauhditon pituushyppy, käpyjen keräys, soutu ja tässä kuvassa harrastettu tölkkien kaato.
Aarnia ilahdutti varmaan eniten se, että minun pikkuveljen ja hänen avovaimonsa koira, IHANA Pablo, oli myös mökillä kanssamme jonkun aikaa. Aarnihan on ihan kauhean kova koirafani, ja Pablo koirista ihanin. Aarni halasi ja pablo nuoli naamaa. Sitä harrastettiin koko ajan.
Paapo, Paapo, Aarni huusi koko ajan. Tuo kuva kertoo kyllä kaiken tämän kaksikon väleistä.
Pieniä retkiäkin teimme mökiltä käsin. Tässä matkataan moottoriveneellä Taiplasaaren kirkonkylälle, jossa kävimme täydentämässä ruokavarastoja ja nautimme tietenkin jäätelöt :)
Tämä retkikohde on vähän lähempänä, Merenlahden kylärannassa. Kävimme kylällä tapaamassa siellä asuvaa tuttavaperhettä ja uimme rannassa, vaikka päivä oli tosi tuulinen, kuten kuvasta näkyy. Uiminen oli oikeastaan hetken päähänpisto, pyyhkeitäkään ei ollut mukana eikä pitkähihaisia paitoja, niinpä pojat käärittiin meidän collegetakkeihin.
Seuraavassa päivityksessä: ON MATKUSTETTU
Tervetuloa kotikonnuille!
VastaaPoistaOn kyllä melkoista yhdennäköisyyttä Carolinalla, Merjalla ja sinulla. Ettei vain olisi kuvamanipulaattori käynyt?
Ihana kesä teillä on ollut! Mukavia muistoja, kun jaksat ne näin tallentaa ja meillekin jakaa. Kiitos!!!!!