lauantai 2. heinäkuuta 2011

Huh hellettä!

Helle on taas vallannut etelän! Ollaan kaupungissa, koska ämmi ja äijä lähtivät tänään aamulla lomareissuun enkä halua olla mökillä yksin lasten kanssa. Lisäksi Aarnille nousi kuume, parempi parannella sitä täällä. Ihmeellisiä kesäkuumeilijoita meidän pojat, muuten aina niin terveinä ja kesällä helteillä tulevat kuumeeseen. Onko sitte mansikoiden syönnistä, liiallisesta auringossa olosta vai ihan pöpöjen aiheuttamaa, vaikea tietää. Aarnilla on räkä valunut ja yskinyt, ehkä se siihen liittyy ja Otso on onneksi pysynyt terveenä. Raukka on ollut jo kaksi vuorokautta kuumeessa, panadolin saatuaan piristyy, mutta meijän iloinen hymypoika on vähän sylivauva nyt.

Tämä viikko oltiin kuitenkin mökillä, ämmilläkin oli lomaa. Tai menimme saareen jo juhannukseksi, tiistai käväistiin kaupungissa kyläilemässä (yökin täällä), mutta muuten olimme siis viikon siellä. Otso voisi lähteä heti uudestaan. Päivät siellä menevät sukkelaan. Kaupunkipäivänä piti ajaa yhdelle kaverille, jonne en muistanut reittiä. Ei ollut tietokonetta mökillä että olisi voinut eniroa katsoa johon puhelinluettelon jälkeen toiseksi eniten luotan. Hairahduin sitten ottamaan navigaattorin. VIRHE!!! Ensiksi parkkipaikalla tuskailin 10 minuuttia että sain kikkailtua valikosta sen mihin määränpää pitää syöttää. Sitten päästiin matkaan, mutta minulla ei ollut sille masiinalle telinettä joten äänet kuuluivat parhaiten etupenkin pehmusteelle ja oli tosi hankala kurkkia siitä mihin pitää ajaa. Yritin vain höristellä korvia ja ilmeisesti ajoin harhaan. Miksei se voi heti sanoa että pökvästi ajoit harhaan, käänny heti takasi, vaan se alkaa etsiä uutta reittia ja pystyin kuvittelemaan ehkä sittenkin olevani oikealla tiellä. Jossain vaiheessa hermo petti ja päätin kääntyä takasi, laittaa navigaattorin hiljaiseksi ja ajaa kotiin hakemaan PUHELINLUETTELON KARTAN. Se on paras. Juuri kun olin tekemässä u-käännöstä, takapenkillä lensi yrjö. Navigaattorin määrämäät käännökset ja kuuma auto olivat liikaa otsolle. Ennen kotia yrjö tuli vielä kahdesti. Pikkusen ärsytti kun vierailua varten olimme lähteneet mökiltä ja nyt minulla oli oksennettu auto ja hermo riekaleena kun kyläilykin peruuntui. Mutta onneksi ihanat ystävät eivät yrjöjä säikähtäneet vaan suostuivat ottamaan meidät vastaan. Auton, istuimen ja lapsen pikapesu ja päivästä tulikin ihan kiva. Ei olisi tullut, jos olisi jatkanut yhteistyötä navigaattorin kanssa. Toinenkin olisi varmaan oksentanut ja olisimme katollaan jossain metsässä kun käsi kääntyä oikealle vaikkei ollut edes tietä.

Tässä kuvassa ollaan soutumatkalla takaisin mökille kaupunkiyön jälkeen. Pojat osaavat olla tosi hyvin veneessä, vaikka kyllä tuonkin matkan aikana järveen ehtivät lentää niin tutti kuin Aarnin hattukin, joten piti vähän soutaa ja huovata.


Juhannuksen aikaan porukkaa oli enemmänkin, enimmillään taisi olla 8 täysi-ikäistä ja neljä lasta saman pöydän ääressä. "Kesäsiirtolassa" oli äidin veli perheineen, eidän kaksi nuorimmaistaan Juri (pian 14v.) ja Kaapo 12 v. olivat aika kovaa valuuttaa pikkupoikien silmissä. Otsolla oli kovin surkea ilme kun menimme juhannuksen jälkeen mökille ja Otso kysyi "Missä Luli on?" Ei auttanut kuin kertoa totuus, että Juri on mennyt välillä omaan kotiin. Otsolla oli kova työ pysytellä Jurin ja Kaapon perässä ja isot pojat aivan valtavan ihanasti ottivat pikkuiset mukaan puuhiin.

Juhannuksena nostettiin tietenkin lippu salkoon siniristilippulaulun saattelemana ja kippisteltiin alkaneelle mökkikaudelle.




Mökille valmistui terassille uusi pöytä ja päästiin sitä testaamaan juhannusaattona. Silloin ei vielä satanut :) No, aika hyvät juhannusilmat olivat, paremmat kuin annettiin odottaa.


Pojille on maistunut nyt kesällä ruoka hyvin, kätevää kun molemmat syövätkin itse niin pystyy itsekin keskittymään ruokailuun silloin kun se on vielä lämmintä. Tässä on Aanista parikin söpöä ruokailukuvaa.





Aarnin suosikkihommia on ankkojen (eli sorsien) katsominen (KAA KAA KAA!), moottoriveneiden ja lentokoneiden bongaaminen (lentokone sanotaan heiluttamalla kättä edessä viuhviuhviuh) sekä rannalla istuminen ja kivien heittäminen järveen. Ja myös vedellä läträäminen, mutta uimaan ei oikein vielä pikkukäkkärä suostu, uima-altaankin vesi on liian kylmää jos se on vain järvestä nostettua.

Hortonomi tutkimassa ämmin krasseja

Aarnilla on uusi lempinimi: Tervo. Jampan mielestä Arska muistuttaa Jari Tervon miniversiota joten Aarni on nyt sitten Tervo tietyissä piireissä.

Otso ehti vaika mitä! Kävi äijän kanssa keräämässä metsämansikoita, näki siellä käärmeen ja heinäsirkan, ämmin kanssa ongella, moottoriveneajelulla, souturetkellä lähisaaressa eväiden kera, retkellä kylänrannassa maatalossa traktoria katsomassa ym.

Mansikkaretkellä


Sekä uinut, uinut ja uinut. "Minä menen vähän uimaan!" Loppuviikosta Otso uskaltautui jo käsikellukkeilla niin syvään veteen, ettei jalat yltäneet pohjaan.



Välillä läträystä rannassa


Illalla voi ottaa kylvyt laiturilla kylpyammeessa




Ämmi ohjastamassa meidät "Evikolla" eli vanhalla kunnon Evinrudella kohti kylänrantaa.


Aarni nauttii veneilystä :)




Veneretkellä kylänrantaan otimme kuvia perinteisellä kukkaketopaikalla




Pojat ovat taas alkaneet muistuttaa tosi paljon toisiaan. Molemmilla on sellaiset pellavakäkkärät, että moni luulee jopa kaksosiksi. Muutenkin on jännää miten samaa rataa moni asia kehityksessä menee. Kuten nyt vaikka liikkumisen oppiminen, ihan samoihin aikoihin ja samassa järjestyksessä ovat kaikki oppineet. Ja nyt se, että kun Aarni suuttuu, alkaa hakata päätä lattiaan tai seinään. Otso teki sitä ihan samaa, mutta silloin kun aarni oli ihan vauva eikä varmasti ole voinut mallioppia. Eikä meistäkään kumpikaan ihan aikuisten oikeesti harrasta sellasta enkä tiedä juur ketään kaverin lastakaan. mihin lie dna-siruun tuokin aipumus on kirjoitettu, onneksi se on ohimenevää.

Otsolle on tullut mökillä hauskoja rutiineja. Esimerkiksi aina kun äiti menee pesemään perunoita rantaan, Otson pitää hakea oma punainen ämpäri, ottaa siihen perunoita ja mennä myös pesemään perunoita.

Kerran äiti sanoi että ei tarvitse paljon harjata, vähän harjaat ja sitten heilutellaan. Niin Otso vähän harjasi ja alkoi sitten heilutella yhtä perunaa ilmassa. Äiti tarkoitti, että sitten perunoia voi heilutella ämpärissä jossa on muutkin perunat, niin että kuoret lähtevät...

Myös pissapaikka on ihan tietty ja sepä onkin hauskan näköstä kun herra vetäsee housut nilkkoihin, selän kaarelle ja alkaa hommiin. Aina ei kuitenkan heti tule ja sitten kuuluu: "missähä miun pissa viipyilee? Hö höh. Missähän se on viipyilemässä?"

jotaki hauskoja vääriä sanoja Otsolla vielä on, kuten
"tuo harava on jäätyny tonne." =jäänyt
"Mie ittellee halun haljata hampaat" =itse

Ollaan me myös kalastettu. Tässä yhden illan saalis mato-ongella. On se Saimaa kalaisa.


Ämmin kanssa nautiskelua uudella (viime kesänä valmistuneella) terassitasanteella.
Otso tuntee jo muuten jonkun verran lintuja ja kaloja. Punarinta, käki ja ahven ja hauki ovat sen bravuurit, mutta tietää se paljon muitakin. Mökillä on seinällä julisteet ja eläinkirjoja, niitä tulee luettua.


Ja väliin Otson juttuja:
Olimme menossa mökille, Otso alkoi jutella.
O: Onko siellä mökillä Luli ja Kaapo?
Ä: Ei ole enää
O: Onko siellä ämmi ja äijä?
Ä: Ei ole äijäkään, mutta ämmi on.
O: Onko se ämmi siellä ihan yksin?
Ä: On se
O: Täältä tulee ämmille miehiä, paljon miehiä!

Otso ei myöskään nykysin halua mennä ikinä nukkumaan eikä sen takia yleensä laittaa yöpukuakaan päälle eikä syödä iltapalaa. Nykyisin yöpuvun saa laitettua ja iltapalan syötettyä kun sanoo vaan että ei tarvitsekaan mennä nukkumaan. eikä tarvitsekaan, sillä Otso ei mene nukkumaan vaan menee aina illalla vaan vähän lepäilemään. Harmi vaan että yleennsä viimeistään tunnin päästä onkin käynyt vähän hassusti ja suu auki nukkuvan lötköpötkön saa kantaa sänkyyn.

Juhannuksena vietettiin äijän nimppareita ja tasapuolisuuden nimissä pari päivää myöhemmin piti pyöräyttää mansikkakakku myös Jarmolle. Otso kajautti molemmille hienot onnittelulaulut.


Tässä vielä videoista innostuneena yksi pätkä Tykkimäestä :)


P.s. Uskoitko kalajutun?

P.s.2 Aarni ei oppinut kävelemään tänäänkään vaikka sen piti. Mie opin kävelemään prinsessa Dianan hääpäivänä ja tänään olisi ollut taas kuninkaalliset häät. Aarni ei ymmmärtäny noudattaa suvun perinteitä. Mitkähän häät ois seuraavat mahdolliset?

1 kommentti:

  1. Ihana raportti, ihan tuli poikia ikävä ja siuakii!!!
    Kalajuttu tosiaan :D Jos sais muikkuja mato-ongella, nii mie istusin aina kalassa :)

    VastaaPoista