Tilanteita tilanteita...

Isukki on ollu tänään Pallaksella pitämässä valokuvausaiheista luontoiltaa. Lauantaina annettiin isille aikaa valmistella sitä ja mie häippäsin lasten kanssa päiväksi Leville. Menimme ensin kirppikselle, josta tein jotain löytöjä. En kovin paljon, Boris kulkee Otson vaatteissa ja Otson ikäiselee/kokoiselle ei enää niin hyvin kirppiksiltä löydä vaatteita. Sitten lähdettiin kylälle kulkemaan rattailla ja pistäydyttiin parissa kaupassa. Syötin Otsolle ruuan ja annoinmsen nukahtaa rattaisiin. Kun molemmat pojat nukkuivat, päätin mennä itse syömään Myllyn Äijään ja jätin lapset ulos nukkumaan itkuhälyttimen kanssa. Olin just saanu ruuan tilattua niin eiköhän Boris ala örähdellä. Ajoitus oli kuitenkin hyvä ja sain syätettyä sen ennenkuin sain ruokani ja syömiseni ajan Boris sulatteli tyytyväisenä maitoaan. Sain nautiskeltua annokseni ja juuri kun viimeinen suupala löysi tiensä oikeaan osoitteeseen, heräsi Otsokin. No, sehän piti hakea sisälle ja Otso oli heti kartalla mikä paikka on kyseessä. KAA KAA KAA! hän totesi, eli RUOKAA! Selitin että sinä olet jo syönyt, jolloin tuli tietenkin harmitus suuri ja poika makaa lattialla. Boriskin alkoi örsitä vaunuissa ja ihmisten myötätuntoiset katseet tuntuivat joka puolella kehoa. Viereisessä pöydässä istui nainen kuuden pojan kanssa (hännellä kuulemma on 7 poikaa ja 1 tyttö) joka ei tyytynyt vaan myötuntokatseilemaan vaan nappasi Otson syliinsä. Oli ollut varma että Otso puhkeaa itkuun muttaeihän nyt Otso. Otso oli tyytyväinen kun pääsi kertomaan keekoista, autoista ja ekoista. Sain sillä aikaa Boriksen puettua. Hikeä pukkasi mutta hyvinpähän taas selvittiin ja kaikilla vatsa täynnä.

Jatkettiin matkaa toimintakeitaalle joka on meidän Hopploppi eli jonkinlainen sisäleikkipuisto. Otso ei ollutkaan siellä ennen käynyt. Pallomeri ja pomppulinnat eivät vielä kiehtoneet, mutta rekat, kiipeilypaikka ja polkuautot kyllä.
Olimme takaisin kotona vasta kuuden aikoihin ja olimme lähteneet kuitenkin jo kymmeneltä. Vaan hauska päivä oli!





Sunnuntaina asennettiin pyörään Otsolle istuin. Se kovasti tykkäsi siinä iostua ja nytkin kun mennään ulos, se taputtelee aina Miikan pyörää ja hokee: ITTUU ITTUU!


Eilenkin oli taas tilanne. Olin saanu Otson melkein syötettyä kun tuli tärkeä puhelu. Siihen oli pakko vastata ja Otso jäi yksin viimeistelemään ruokailua. Yleensä se onnistuu hyvin, periaatteessa. Mutta käytännössä ain ruokailun alku menee niin että ruokaa menee suuhun, sen jälkeen tiedemies Sirkiä alkaa tehdä tieteellisiä kokeita laittamalla esim. ruokaa piimälasiin. No, mie sitten kuljetin Boriksen imetykseen että kuulisin jotain mitä puhelimeen puhutaan. Kohta keittiöstä kuuluu KITUU KITUU KIITTI! mikä tarkoittaa sitä että Otso haluaa pois ja on syönyt. Boris sängylle ja Otsoa vapauttamaan. Otos jäi leikkimään ja Borista tissillä hiljentämään. Otso leikki tyytyväisenä, jossain vaiheessa kyllä mietin mitä se tekee kun on niin hiljaa. Kun puhelu loppui, Otso löytyi matolle nukahtaneena. Ja juuri kun oli käyny pissavahinkokin, vaippa oli litimärkä ja housutkin ottaneet osumaa. No herätin poikaa sen verran että sain vaipan ja housut vaihdettua ja uniet jatkuivat.


Tuo on muuten hauska kun ollaan opetettu että pitää sanoa aina KIITOS kun nousee pöydästä. No Otso hokeekin sitä aina kiitettävästi "KITUU KIITTI" kun haluaa pois pöydästä, mutta ilmeisesti luulee että sen merkitys on "haluan pois". Nimittäin perjantaina muskarissa kun Otsoa alkoi meno kyllästyttää, se sanoi kovalla äänellä KITUU KITUU KIITTI ja alkoi painella kohti ovea. Ja sama kun eilen olin taas vaunujen kanssa kävelyllä, Otso näki leikkipusiton ja alkoi sen kohdalla hokea KITUU KITUU ja yritti kiivetä pois kyydistä.

Ja voi meidän tuttiritaria. Yksi tutti kiva juttu, kaksi tuttia parempi juttu. Mutta vauvan tuttia OTso ei vahingossakaan laita suuhun!


Tässäpä vielä kuva pikku-Boriksestakin joka on juuri tullut ulkoilemasta. Boris nukkuu yöt aamuyöhön asti hyvin, mutta sitten maito alkaa maistua liiankin tiuhaan. Tänään oli vähän itkuisempi päivä, toiset päivät ovat parempia. Mutta aika paljon Boris nukkuukin. Kiva olisi ehtiä sylitellä sitä enemmän mutta ei vaan pysty. Sitten kun Miika jää muutaman viikon päästä lomalle, varmaan ehtiikin.
Boris on ihana :)


Tässä loppuun vielä video Otson ehdottomasta suosikkihommasta: