Otso 9 kuukautta!!!

Tänään pamahti taas tauluun uudet ikälukemat, 9 kuukautta! Aamulla meidän 9-kuukautinen kattelia telkkaria niin isona poikana sohvalla istuen.


Aamulla lähdin heti yhdeksältä reippaasti aamukävelylle, nukkuva Otso vaunujen kyydissä. Lupasin nimittäin Mirellalle, että voisi mennä niille siksi aikaa kun Mirella käy vaihdattamassa autoon kesärenkaat. Milja saisi näin jäädä kotipihalle nukkumaan. Ihana oli kävellä pari kilsaa kevätaamussa. Ja sielläpä ne pihalla sitten nuoripari nukkui päiväunensa vierekkäisissä vaunuissaan. Mie tutkin sillä aikaa Mirellan kaavakirjaa ja luin lehtiä. Pikkuiset nukkuivat molemmat melkein kolme tuntia! Ehti siis Mirellakin tulla kotiin ja söimme pannaria ja puhua pälpätimme. Se ei ole meille ongelma :D

Neiti Huru kieli keskellä suuta. Tai ei ihan keskellä.


Otson suosikkilelu Miljalla. Tuollasen ku löytäs kirpparilta meillekin.


Sieltä palasin kirpputorin kautta kotiin, kun täällä oli sellainen tänään! Yleensä ei ole, joskus aina joku järjestää. Saalis: Silikoninen muffinsivuoka, johon on hyvä pakastaa Otson soseita. Oranssi lappuhaalari eurolla ja Baby Björn askarteluessu 50 sentillä myöhempää käyttöä odottamaan. Sitten kiiruhdimme kotiin ruokaa laittamaan. Iskä pääsikin tänään töistä jo kahdelta. Syötiin spaghettia ja jauhelihakastiketta.

Otso löysi kaapista tyhjän pullon, jossa oli ollut simaa.




Sitten siivosimme yhdessä! Olipa kivaa kun tuli taas puhdasta, keväällä tulee niin paljon hiekkaa ja keittiö on aina kamalassa kunnossa. Vaan ei nyt :)
Siivouksen jälkeen teimme munkkeja puolivalmiista pakasteista, puhallettiin ilmapalloja, saippuakuplia ja serpentiinejä! Myös Ulla tuli käymään!





Simamunkittelun jälkeen lähdimme iltakävelylle. Puisto, josta oli täällä joskus reilu viikko sitten kuva hyvin lumisena, oli sekin nyt sulanut ja Otso pääsi kokeilemaan vauvakeinua.







Sieltä jatkettiin matkaa yllätysvierailulle Sannan, Petruksen ja Nuutin luo. Vaikka piti mennä vaibn pistäytymään, toista tuntia siellä taisi vierähtää. Ihana pieni vauvasuloisuus, simaa ja itetehtyjä munkkeja. Pakko oli kuitenkin lähteä kotiin laittamaan Otsoa nukkumaan ja muutenkin. Vaan olipahan taas ihanainen päivä!

Kaupunkikuulumiset

No niin, vihdoin pääsen kertomaan kuulumiset Rovaniemireissulta. Lähdimme siis tiistaiaamuna Mirellan ja Miljan kyydissä kohti lapin pääkaupunkia. Päivä shoppailtiin Otson kanssa, Otso katteli rattaista ihmeissään ja ilmoitti jos olimme olleet liian kauan yhdessä liikkeessä. Otso sai uuden yöpuvun, jalkaterällisen haalarin, kun vanhat sellaiset ovat jääneet pieniksi. Äiskäkin sai jotain vaatteita.

Kolmen aikaan alkoi olla Otson päiväuniaika ja päätin lähteä kävelemään Korkalovaaraan, jossa Miikan Veli-veli asuu kuin myös minun entinen luokka-avustaja, joilla ajattelin kylästellä. Käytiin ennen kävelyreissua viemässä ostokset ja tavarat yöpaikkaan Marin luo. Oli kyllä kivaa kävellä! Sinne tuli reilu 5 km matkaa, mutta sain kävely ja juttuseuraa siitä Ritvasta, joka oli minun luokka-avustaja ekana työvuotenani. Korkalovaaraan pääsi mukavia pyöräteitä puikkelehtimaan. Vaikka Kittilä on kiva paikka, se ärsyttää ja SUURESTI, etä täällä ei ole oikein kevyenliikenteen väyliä eikä oikein muutenkaan kivoja vaunulenkkipaikkoja. Aina pitää mennä jonnekin ja tulla samaa reittiä takasin ja usein ne reitit ovat silti autoteitä. Olisi niin kiva kävellä vähän rauhallisempia reittejä.

Ensin mentiin Velivelin luo, jossa Otson serkut Lumi ja Lenni olivat täysi tohina päällä. Lumi halusi pitää Otsoa sylissäkin "Otso on ihana"


Serkukset


Otso kiskoi Veliä parrasta


Sieltä jatkettiin matkaamme Ritvalle ja oli hauska päivittää kuulumisia. Ollaan lähetelty kortteja, sähköposteja ja tekstiviestejä, mutta ei olla taidettu nähdä sitten vuoden 2005 kun Ritva lopetti työt meidän koulussa. Ritva oli oikeasti pelastus, sillä minulla oli Alakyläss ekana vuonna luokassa 27 oppilasta, jossa oli eskareita, ekaluokkalaisia ja tokaluokkalaisia. Auttavat kädet tulivat totisesti tarpeeseen.

Päätimme Ritvan kanssa kävellä vielä takaisin keskustaankin majapaikkaamme Marin luo. Otso ehti nukahtaa vielä vaunuihin vaikka kello li jo melkein kahdeksan. No, jaksoi sitten vielä tutkia Marin nurkat ja kövimmekin koko porukka samaan aikaan nukkumaan.


Seuraavana päivänä ammensimme itseemme vielä vähän kaupunkiannosta. Kierrettiin pari kirpparia mutta myös muita kauppoja. Kävimme syömässä subwayssä, Otso banaanin + spagettimössöä ja äiti sämpylän.


Yhden aikaan kaupunkikiintiö alkoi sopivasti tullakin täyteen ja puoli kahden aikaan lähti kyyti takaisin Kittilään. Oli kyllä hauska ja virkistävä reissu! Tulomatkalla viihdytin lapsia tas takapenkillä ja syötin sosetta vuorotellen molemmille. Kiitos Mirellalle ja Miljalle kyydistä!

Illalla käytiin koko perhe kaupassa. Sitten ajattelimme katsoa jännän jääkiekko-ottelun. Eka erä meni minulta Otsoa kylvettäessä ja nukuttaessa. Vein Otson iskän mahan päälle unittelemaan ja menin suihkuun. Kun palasin suihkusta, toka erä oli täydessä vauhdissa, Suomi olikin yhtäkkiä 3-1 tappiolla ja Otso oli nukahtanut isän mahan päälle. Sitten leivoin vielä sämpylät, mutta kolmannen erän seurasin aika tiiviisti. Yleensä ei tule jääkiekkoa katsottua, mutta MM-kisoja kyllä!

Hiphei.

Tänään käytiin hammashoitajalla. Otsolla ei ollu reikiä. Eikä hampaita. Paitsi yksi pieni tynkä joka tuntuu kun kynnellä koittaa. Äiti ja isä saivat koulutusta, kuinka hampaita pitää hoitaa (sekä omia että Otson). Otsosta hammashoitajalla oli tosi hauskaa.

Sitten käytiin kylässä Sannalla ja Nuutilla. Pikkuvauva örisi kantoliinassa ja oli kovin suloinen. Nuutti ja Otso yrittivät leikkiä yhdessä, mutta kummasti aina samat lelut kiinnostivat samaan aikaan :D Sanna oli tehny naminami herkullista pannukakkua.

Illalla äiskä kävi pelaamassa korista. Ja mietti lähettäskö huomenna Rovaniemelle kun tuli kyytitarjous. Ja kyllä me lähdemme! Tullaan takasin keskiviikkona. Adios!!!

Viikonloppukuulumiset

Kerrankin oli kiva lauantai :) Aamulla käytiin Otson kanssa kaupassa kun isä meni pilkkikisoihin. Mutta se meni sinne töihin, ei tällä kertaa ite pilkkimään. Otso on alkanut vähän jumpata enemmän... ei se vielä konttaa, mutta yrittää kiivetä kaappeihin ja lelulaatikkoon. Tässä on pieni video kun Otso huomasi itkuhälyttimen ja yritti päästä siihen käsiksi.


Toissa perjantaina Otso sai taas postissa paketin. Se oli hauska yllätys kun silloin Otso oli vielä kipeänä. Kannuksesta tuli hieno rokkibody. Otso osasikin ottaa heti rock-ilmeen kun sai uuden bodyn päälle.






Kun iskä tuli töistä, lähdettiin Leville humputtelemaan! Käytiin muutamassa kaupassa ja sitten suunnattiin syömään. Käytiin herkuttelemassa Panimoravintolassa ja oli kyllä hyvvää! Otsokin käyttäytyi hienosti syöttötuolissan.

Ruuan jälkeen kurvattiin Timo-kummin luo kun Timo on muuttanut Sirkkaan. Pojat katteli jääkiekkoa, mie pelasin Ninan kanssa menolippua (tottakai voitin, kahdesti!) ja Otso nukkui. Katottiin vielä Biisikärpänenkin siellä ja sitten kiireenvilkkaa kotiin unipuuhiin.

Iskä lähti aamulla pilkille jo 4.30! Otso olisi varmaan halunnu mukaan kun meinasi herätä samaan aikaan. Onneksi sain sen vielä nukkumaan.

Tänään kävin partiokirkossa. Otso oli sen aikaa Ullan kanssa. Sitten ajattelin että pyydän Ullan syömään ja tein lihamureketta. Leivoin samalla myös pullaa ja viihdytin Otsoa. Otso tykkää ihan kauheasti keinumisesta. Ja muutenki on viime päivinä ollu nauru herkässä. Se innostuu palloleikeistä, piiloleikeistä ja monesta muustakin.

Nyt pitäisi tässä illalla vielä vähän partiokokoustella virtuaalisesti.

Huomenna Otsolla on viimein se hammashoitaja. Ekan kerran se peruuntui kun minulle tuli norovirus. Sitten ne peruivat sen sieltä suunnalta. Mutta huomenna yritetään päästä oikeasti sinne!

Viimeisessä muskarissa ja muuallakin

Aamulla oli viimeistä kertaa muskari. On ollu tosi kivaa käydä siellä. Saa nähdä miten varhain aloitettu musiikkiharrastus poikii hedelmää. Otso oli jotakin 6 viikkoa kun aloitimme musiikkileikkikoulun :D Voipi olla että syksyllä ei enää voida muskaria jatkaa jos menen töihin ja Otso hoitoon. Vaan ehkä sitten hoitopaikassakin on jotain musiikkihetkiä ja kotona ainakin lauletaan. leikitään & soitetaan! Onneksi tuolta on saanu hyviä ideoita.


Tässä Otson tyylinäytettä, soittimet ovat vähän eriparia.


Muskarin jälkeen olikin aika rento fiilis. Koti oli niin siisti kuin voi vain olla, eilisestä oli jääny porokeittoa vielä tällekin päivälle, pyykkikori oli melkoisen tyhjä... Ou jee! Me sitte lähdimme kylälle hoitelemaan pari asiaa ja kun Otso sillä reissulla nukahti, menin vähäksi aikaa kirjastoon lukemaan lehtiä ja tutkimaan kirjoja itkuhälytin laukussa. Otso nukkui ulkona.

Kun tultiin kotiin, leikittiin ja keinuttiin. Oli vain hauskaa ainaski Otson mielestä. Mie siinä sivussa leivoin persikkapiirakan ja sämpylöitä. Miika oli niistä innoissaan kun tuli kotiin.

Suksikisa, siivous ja sauna

Eilen ei enää illalla kyenny päivittämään blogia niin naputellaan kuulumiset nyt. Soitin keskiviikkona työkaverille ja sattumalta selvisi, että koululla on torstaina eli eilen hiihtokisat Siitosen hiihtostadionilla. Keksin, että voitas lähteä Otson kanssa sinne katsomaan ja kannustamaan sekä oppilaita moikkaamaan. Ilmakin oli jälleen mitä parhain (muunlaisia ei ole tänä keväänä juuri ollutkaan). Ängettiin itsemme koulun bussiin ja päästiin retkelle.



Kauheaa vauhtia siellä suksittiinkin numerolaput rinnassa ja kuuluttajakin eläytyi hyvin tehtäväänsä. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua. Mitalit ja Tupla-patukat kruunasivat kisat :)



Hiihtoikisoihin lähtö oli myös oiva keino välttää tai siirtää väistämättömästi edessä olevaa kodin siivousta. Sotku oli kuitenkin paikallaan kun retkeltä palasimme. Tein porokeittoa ja yritin tsempata itteäni aloittamaan siivousta. Hain kellarista pienen pullon simaa siivousjuomaksi ja se vähän auttoi. Otsokin auttoi minua käymällä päiväunille. Unet kestivät kuitenkin vain puoli tuntia, mutta kun hain sen sisälle, silmät olivat vielä ihan lurpallaan. Mietin, että jätän sen vielä vähäksi aikaa kantokopassa meidän sängyn päälle ja avaan ikkunan, saa samalla tuuletettua. Otso nukkui siinä sängyn päällä vielä 2 (!) tuntia! Siinä ajassa oli Miikakin ehtinyt tulla kotiin ja siivosimme yhdessä loppuun. Nyt lattiat kiiltää, puisteltiin kaikki matot, pestiin lattiat, tuuletettiin jopa vuodevaatteet. On nyt kiva aloittaa viikonloppu!

Illalla kävin vielä pelaamassa korista. Koriksen jälkeen alkoi houkutella ajatus saunasta ennen puhtaisiin lakanoihin siirtymistä. Joku naapureista olikin lämmittänyt saunan sopivasti (tai siis oli käynyt siellä juuri) ja ihanainen Ulla tuli katsomaan kympin uutiset sohvallemme valvoen samalla nukkuvaa Otsoa. Ja me pääsimme saunaan!

Kohta muskariin ja sitä rataa kohti viikonloppua!

Kerhoilua, riehailua ja kummeilua. Ja varsinkin pussihyppelyä!

Aamupäivästä me taas tuttuun tapaan kerhoilimme. Se vain ei ollut tuttua, että tällä kertaa menimme sinne autolla. Napattiin Sanna ja Nuutti matkalta kyytiin.
Sinne tulee aina välillä pieniäkin vauvoja kerhoilemaan. Nytkin tuo kuvassa taustalla näkyvä vajaan kuukauden ikäinen poika. Sitä kattoessa mietin, että just tuollainen Otsokin oli kun ekaa kertaa olimme syksyllä kerhossa. Ja nyt se jo ryömii pitikin huonetta ja selvästi tajuaa jotain uusista leluista. Minun pikkuvauva on jo sellanen touhuli.


Kehon jälkeen tehtiin ruokaa. sitten yritin ehdottaa Otsolle pientä sohvallamakoilutuokiota tai ianakin niin että äiti voisi vähän aikaa makoilla... Ei Otso ollu ihan juonessa mukana, kyllä se aika hyvin viihtyi lattialla, mutta kyllä piti valppaana olla ja käydä välillä siirtämässä toukka pois kukan luota, kaivaa suusta sinne eksynyt paperinpala, pelastaa kaukosäädin sekä kuivata lattialle lorahtanut pissa. Ei siis niin rentouttava lepotuokio.

Vähän ennen viittä lähdettiin laavulle, jossa oli OAJ:n kevätrieha. Sillä samalla laavulla noin kolme vuotta sitten oli Miikan ja minun ensitreffit. Ja siellä myös ekaa kertaa toisemme sattumalta tapasimme (siis ennen sovittuja treffejä eikä Miika edes huomannu minua)


Laavulla sai paistaa makkaraa ja lettujakin tarjoiltiin! Otso tapasi myös Elina-kumminsa :)


Kohokohta oli koulujen välinen PUSSIHYPPELYKISA! Tottakai osallistuin! Minun koulusta ei vain ollut ketään muuta, mutta pääsin Sirkan koulun joukkueeseen. Tällä kertaa emme voittaneet vaan LUKION opet! Onnea heille! Saavat palkinnoksi täytekakun, joka toimitetaan maanantaina opehuoneeseen. Saatan mennä osingoille ;)





Illa tuli vielä Timo-kummikin käymään. Otso pääsi kylpyyn ja vesi loiskui mahtavasti. Onneksi oli goretx-housut äiskällä jalassa laavuretken jäljiltä :)

Kiva kyläilypäivä

Tänään on kyllä kylästelty. Otso yllätti aamulla iloisesti ja heräsi vasta vähän ennen yhdeksää! Siis wou! Sitten olikin voimia ja intoa tehdä kaikenlaisia tutkimuksia keittiössä kun äiti söi aamupalaa.


Eka kyläilypaikka oli Sannan, Nuutin ja Petruksen luona jossa tuhisi myös 9 päivän ikäinen pikkupoika. Oli ihanaa nähdä Sannaa pitkästä aikaa. Olin aatellu että Otso herää taas kello 7 ja nukkuu päiväunet 9-11 ja niinpä sanoin Sannalle että voitas tulla yheltätoista. No, Otso heräskin silloin yheksältä, niinpä se nukku päiväunet Sannan pihalla 11-13. Eipä siinä mitään, sain sylitellä vauvaa ja höpistä Sannan kanssa rauhassa. Nuutti kävi nukkumaan 13 aikoihin ja heti sen jälkeen Otso heräsi. Pojat eivät siis nähneet toisiaan. Tänään oli onneksi tiedossa vielä toinen seurapiiritapahtuma jossa parivaljakko tapaisi.

Kotiin tultuamme aloin kokata Otsolle soseita pakkaseen kun alkaa olla herkut lopussa. Otso viihdytti minua soittamalla musiikkia. Tällä kertaa oli ohjelmistossa vähän rokimpi biisi.


Viimeeksi taisin mainita että Otson suurta herkkua ovat nykyään rusinat. Vähän huvitti kun katsoin tänään vaippaan. Siellä oli pieni kakkakikkare ja kokonainen rusina. Ei vielä hienonnus ilman hampaita toimi täysin.


Kun iskä tuli kotiin, suuntasimme Severin 2 v. synttäreille! Olipahan menoa ja meininkiä sekä kaikenlaisia herkkuja. Lapset saivat olohuoneen nopeasti sekaisin. Myös Toivo tuli juhlimaan, Milja oli ollut vähän etuajassa meihin nähden, joten Milja joutui lähtemään kun me tulimme :(

Sanna, Nuutti ja Severi katselevat kuvia kamerasta, Otsoa kiinnosti autotalo.


Otso ja Danny (koira joka jopa minun mielestä on ihan kiva)


Lastenjuhlameininkiä. Huomaa että suurin osa vieraista on jo keventänyt vaatetusta, sankarikin keimailee bokserit jalassa :D


Kun juhlista palasimme, kävimme vielä teellä naapurissa. Tai oikeastaan Otso oli siellä ensin vähän aikaa Ullan kanssa kun mie tiskasin sosetehtaassa käytetyt kattilat ja vempaimet. Otso oli kuitenkin käyttäytynyt hyvin ilman äitiäkin. Mutta kun mie menin sinne, tapahtui vahinko (Otsolle). Lautanen tippui lattialle ja räsähti rikki. Hupsista.

Sellasta ja tällästä.

Lauantai oli kyllä tosi tylsä päivä. Viimeeksi kirjoitinkin jo siitä kuinka harmitti menetetty teatteriretki. Lisäksi oli tosi ahdistavaa olla koko päivä vain kotona sisällä. En uskaltanu viedä Otsoa vielä ulos eikä oikein ketään voinu kutsua kyläänkään. No Ullan kanssa sitten sovittiin että tehhään yhessä ruokaa neljän aikaan. Kello tuntui käyvän tosi hitaasti. Alkoi ärsyttää kaikki. Teatterin ja Leksan kevätsoittojen lisäksi mm. se, että eteisen matolla oli kenkälankkia enkä mie sitä ollu ainaka sitä siihen suhrannu. Miulle ei tulisi mieleen lankata kenkiä eteisen maton päällä. Se harmitti, että ulkona oli hieno ilma. Se, että Miika ei ollu kotona. Ja aika moni muukin asia. Oma olokaan ei ollut vielä ihan terve ja tuntuu että vaan haahuilin kotona, Otso nukkui lyhyitä unia kun en uskaltanu laittaa ulos nukkumaan. Aina ku sai sen nukkumaan ja alkoi jotain tehdä, niin pian se jo heräsikin. Onneksi kello vihdoin ja viimein tuli neljä ja päästiin Ullalle :)



Otsokin sai herkkuja kuten vesimelonia.


Mutta sitten Otson kuume alkoi taas nousta. Posket alkoi hehkua ja mittari kertoi: 39.06. Eiku panadolia pyllyyn ja unille. Onneksi lääkkeet auttavat :) Ulla tuli minun seuraksi vielä illallakin. Otso oli taas piristynyt ja oli vielä hereillä kun katseltiin biisikärpästä. Sitten vein poitsun sänkyynsä nukkumaan ja menin Ullan kanssa teelle keittiöön. Jes, olipa kivaa. Ulla on kyllä niin ihana ystävä. Sitten vielä pelattiin :) Tosin kesken pelin Otso heräsi eikä enää suostunu jäämään pinnasänkyynsä nukkumaan. Mie otin sen sitten syliin ja pelattiin sanapeliä suullisesti. Siinä suloisuus ihanasti nukkui rintakehääni vasten. Pian mentiin kuitenki kaikki nukkumaan :)

Sunnuntaina Miika tulikin onneksi jo puolenpäivän jälkeen kotiin. Otsokin oli aamulla kuumeeton. Kyl se siitä :) Sovittiin että mennään Ullan kanssa elokuviin illalla katsomaan Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä. Täällä on muutaman kerran kuussa joku elokuvanäytös, yksi kerta esitetään aina yhtä elokuvaa. Tuo kuulosti sellaiselta kuvalta josta pidän. Sunnuntai oli sitte vähän kivempi päivä ku lauantai. Elokuva toi mieleen Forrst Gumpin ja olikin oikein mukava eikä sisältänyt väkivaltaa (kuin ihan minimimäärän) ja se oli hyvä. Ja sai vähän tunteitakin pintaan. Sekin hyvä.

Tänään onkin ollu jo ihan tavallinen arkipäivä. Käytiin aamusta asioilla mm. kirjastossa ja illalla oli partiolauluilta. Nyt on partioviikko :) Matkalla sinne lauleloihin totesin, että vielä saa vähän aikaa odotella että pääsee Otson kanssa leikkipuistoon testaamaan vauvakeinua. Aika lumista on, mutta kuitenkin keväistä.


Otso käyttäytyi hyvin lauluillassa. Suurin hittiherku on tällä hetkellä rusinat. Jos Ode näkee lattialle pudonneen rusinan niin se ryömii vaikka huoneen poikki. Ja aika pitkäksi aikaa riittääkin rusinassa jauhettavaa kun hampaita ei vieläkään ole. Ei edes sitä yhtä joka jo melkein näkyi. Ehkä se on vetäytynyt takaisin. Tai ehkä se sieltä pian ponnahtaa. Iltapuurovaiheessa paita oli jo niin likainen, että kun puuro ei mainannut enää maistua niin kokeiltiin maistuisko paremmin jos poika saisi syödä itte. Vähän se oli ensin hämmentyneen näköinen, mutta alkoi sitten puristella puuroa sormilla pinsettiotteella. Ja kyllä sitä vähän meni suuhunkin. Tärkeän näköisenä se sen kanssa kuitenkin suhrasi. Maistu varmaan paljon paremmalta ite syötynä ku syötettynä.

Huomenna mennään ainaski Sannan vauvaa kattomaan ja Severin 2 v. synttäreille. Eiköhän tää elämä tästä jälleen riemuksi muutu :)

Sellaista se elämä on...

...ei aina paistetta auringon. Näin laulaa Sari Kaasinen. Aurinkoa on kyllä tänä keväänä riittänyt, mutta niin on myös TAUTEJA!!! Voi räkärähmäke ja kähmäke sentään. Norovirukset ja kurkunpäänpöpöt on taltutettu, mutta eiku uutta tautia putkeen. Mie taisinki jo kirjoittaa että tunsin itteni vähän puolikuntoiseksi keskiviikkona. No, kurkkuun sattuu vähän vieläkin, mutta muuten mie olen voinut aika hyvin.

Vaan...eikös Otsolle noussut torstai-iltana kuume! Sitä oli melkein 40 astetta. Ei muuta kuin suppo pyllyyn ja sohvalle viereen nukkumaan.


Poika toipuikin parempaan kuntoon, söi iltapuuronkin ja jaksoi hymyillä & leikkiä. Sain miehistäni ihanan kuvankin napattua.


To-pe yö meni onneksi hyvin. Perjantaiaamuna kuume oli kuitenkin taas tullut takaisin. Vietettiin päivää kotosalla. Aika reipas Otso oli, mutta kyllä huomasi ettei ihan kaikki ollut kunnossa kun ei oikein mistään jaksanut kiinnostua ja kitisi. Panadol aina auttoi, mutta iltapäivällä mittari näytti jälleen 39,7 kuumetta. Raukka!!!

Tietysti se harmitti, että Otso oli sairas. Harmitusta lisäsi vielä älyttömästi se, että olen nähny ison vaivan ja järjestänyt tälle päivälle teatteriretken Rovaniemelle, kasasin 50 partiolaista vanhempineen ja tarkoituksena oli mennä katsomaan Veljeni Leijonamieli. Otsollekin oli hoitopaikka Rovaniemeltä jotta miekin olisin päässyt teatteriin ja samalla reissulla piti hakea myös vihkisormus. Vaan, eipä me mihinkään päästä! :( :( :( Bussi kyllä lähti tänä aamuna mutta ilman meitä. No, toivottavasti muut nauttivat ettei iso työ mennyt hukkaan. Katselin netistä niin minulla ei ole enää mahdollisuuksia päästä katsomaan mitään muutakaan näytöstä siitä. Ja nyt pitää jotenkin keksiä miten sormuksen kanssa tehdään. Milloin menen Rovaniemelle sitä sovittamaan. Kurjuus :(

Ja vielä. Kittilässä on tänä viikonloppuna kansanmusiikkitapahtuma Leksan Kevätsoitot. Kauheasti ihania konsertteja ja jameja. Niillekin voi sanoa byebye. Suurin osa tapahtumista on vieläpä Levillä. Perjantaina oli kuitenkin yhteislauluilta ja pelimannitanssit Kittilähotellissa jonne on vain 4 minuutin pyörämatka. Miika oli sitten eilisillalla Otson kanssa ja mie kävin vähän kuuntelemassa kansanmusiikkia. Välillä kävin imettämässä :)

Väsynyt hiihtäjä ja pieni potilas


Miika lähti tänä aamuna pilkille. Sen piti oikeastaan lähteä jo perjantaina pe-la reissulle. Se oli pakannut kaikki valmiiksi evässämpylöitä myöten ja kuivattanut katkarapusyötit ym. suloista (miun mielestä sen kalaretkille valmistautuminen on aina suloista, jotenkin niin täydellä sydämellä siinä hommassa mukana ja tuntuu että se on jo osa reissua) Vaan sitten reissu siirtyikin la-su reissuksi. Miika oli niin surkeana kun oli jo henkisesti valmistautunut lähtemään. Se kävi sitten perjantaina päivällä Aakenuksella hiihtelemässä ja se hyvä puoli oli, että mie pääsin sitten tuonne pelimannitansseihin.

Tänään aamulla neljältä heräsin TAAS siihen että Otso oli tulikuuma. Mittari näytti tutut lukemat, 39.6. Eiku panadolia pyllyyn. Kuudelta se heräsi ihan hikisenä ja melko pirteänä, lääke oli siis vaikuttanut. Soitin kuitenkin terveyskeskukseen kun kuumetta oli jo kolmatta päivää. Kävimme siellä ja otettiin verikoe, tulehdusarvo oli kuitenkin ihan normaali ja muutenkin hoitajan mielestä Otso vaikutti pirteältä, niin se kyllä olikin. Erityisesti Otsoa kiinnosti siivoojan työskentely ja sen kärry.

Nyt on toivoa ilmassa! Kello on jo kohta 12, lääkkeen ottamisesta on melkein 8 tuntia eikä kuumetta ole! Sen sijaan alaleuassa pilkottaa jotain valkoista! Otso on ehkä viimeinkin saamassa ensimmäisen hampaan. Sitä en osaa sanoa johtuiko kuumeilu minkä verran hampaasta. En ole päässyt hammasta kovin hyvin tutkimaan kun huuto on valtava jos suuhun yrittää katsoa enkä viitsi pientä potilasta enää enempää rääkätä. Ehkä sen sitten tuntee tississä kun se puhkeaa :D Siis hammas, ei toivottavasti tissi.

Ullakin kävi meitä tervehtämässä kun ollaan tämä päivä ihan rauhassa kotona.


Otso keksi hauskan äänen. Kamerasta loppui vain akku vähän kesken leikin.


Poika alkaa tervehtyä :)

Jokellusta

Otsoäiti on nyt tullut vähän flunssaan. Selvisin ehkä kuitenkin aika helpolla. Eilen aamulla kurkku tuntui kipeältä. Lähdin kuitenkin kerhoon, mutta olo oli vähän voimaton ja lihaksia särki. Iltapäivällä en oikein jaksanut enää kuin levätä. Paleli ja särki. Onneksi Miika oli kotona ja toimi lapsen- ja omaishoitajana jälleen :) Illalla olisi ollut vielä tämän kevään viimeinen teatterikokoontumine, mutta se jäi nyt välistä.

Aamulla otin buranan ja nukin vielä vähän. Heräsin hikisenä, mutta olo oli kohentunut. Sanoin Miikalle että pitää huolen etten edes tyritä lähteä tänään korikseen :D

Otso on alkanut jokeltaa kauheasti. Tää tää tää tää on ehkä suosikkijuttu. Se kertoo jo pitkiä tarinoita ja kuulostaa aika hauskalta. Tässä nyt vähän videolle tallennettuna sitä.



Otso on myös keksinyt, että kun haluaa lutkuttaa jotain tavaraa, siitä ei välttämättä tarvitse pitää kiinni vaan pitää sitä suussa ja tekee käsillä muuta :)


Eipä muuta tällä kertaa. Taidanpa mennä lepäilemään :)

Shoppailemassa!

Aamulla lähdimme jo yhdeksän jälkeen kohti Rovaniemeä. Ostoslistalla oli mm. minulle sormus, Otsolle juhlavaatteet sekä Miikalle puku, paita, kengät, solmio, sukat... Takaisin Kittilässä piti olla kuudelta, joten sai panna töpinäksi.

Ensin suuntasimme sormuskauppaan. Sieltä löytyikin mieleinen, mutta halusin silti käydä katsomassa muualtakin. Vaan...aina käy niin että kun on johonkin ihastunut, ei sitä sitten saa mielestään ja niin kävi nytkin, että ensimmäiseen kauppaan palattiin. Oikeaa kokoa ei ollut, mutta Raumalla on. Sieltä se tulee Rovaniemelle ja yritän lauantaina ehtiä sitä sovittamaan ja kaiverruksesta sopimaan kun tulen 51 partiolaisen kanssa katsomaan Veljeni Leijonamieli teatteriin. Kyllä se onnistuu jotenkin :) Älkää luulkokaan että paljastan sormuksesta mitään. Ehkä sitten toukokuun puolivälin jälkeen ;)

Miikan puvun osto kävi helposti asiantuntevan myyjän avulla. Myyjä oli tosi mukava, sormuskaupassa ei. Ehkä sillä oli huono päivä. Muussa tapauksessa kannattaisi harkita alanvaihtoa. Aura-auton kuljettajana voisi olla tulevaisuutta, siinä ei tarvitse olla niin sosiaalinen eikä hallita asiakaspalvelua. Tunsimme olevamme vain tiellä ja ongelma, kun tulimme häntä sormusostoaikeilla häiritsemään.
Mutta pukukauppias oli mukava.

Kävimme syömässä ja laskimme Otson rattaat makuuasentoon. Poika simahtikin melkein heti. Miika sai juhlakengät ja jopa Otsolle löytyi sellainen vaate jota olin ajatellut! Kävimme vielä Tiimarissa hakemassa askartelujuttuja ja niinpä olikin yli neljä tuntia vierähtänyt. Otsokin oli ehtinyt nukkua pari tuntia. Se oli hyvä kun saimme rauhassa hoitaa asioita, mutta Odessiivi pysyikin sitten koko kotimatkan hereillä. Aika hyvin kuitenkin jaksoi istua ja äiti viihdyttää. Otso oli nyt ekaa pitempää matkaa uudessa turvaistuimessaan ja hyvältä vaikuttaa. Alan jo päästä istuimen kanssa yhteisymmärrykseen ja kyllähän se paljon turvallisemmalta vaikuttaa kuin meidän "karvalakkimalli-kaukalo".

Otso lukee Franklinia valtaistuimellaan


Heti kun päästiin kotiin, lähdin harrastamaan teatteria. Tänään ja huomenna on kevään vipot teatterikokoontumiset. Kun tulin kotiin yhdeksältä, Otso oli jo nukkumassa. Oli syönyt vihannessoseen ja puuron ja muutenki pojilla oli mennyt hyvin. On Otsolla kyllä ihana iskä!

Nyt nukkumaan, tässä vielä pari kuvaa rairuoho-Otsosta eiliseltä.

Pääsiäiskuulumiset

No niin, blogi palaa taas eetteriin!
Torstai-iltana meille tuli tänne Lassi & Annika pääsiäisvieraiksi mutta me puolestamme suuntasimme perjantaiaamuna Kätkäsuvantoon pääsiäisen viettoon. Olin kuitenkin maininnut siitä vieraillemme joten ei se heille yllätyksenä tullut ja Annika pystyy olemaan täällä kuin kotonaan :)Torstaina ehdimme kuitenkin nauttia vieraiden seurasta.

Kätkäsuvannossa olivat paikalla myös Miikan sisko hellunsa kera sekä veljessarjan vanhin vaimonsa & poikatrionsa kanssa. Alle vuoden ikäisiä jokelsi pirtissä kolme, sitten oli vielä 5 v. Andre sekä pari koiraa aikuisten lisäksi.

Kyöstin suosikkipaikka oli halkokorissa.


Perjantaina ei ihmeitä tapahtunut. Illalla kävimme Miikan kanssa rantasaunassa. Otso jäi nukkumaan, mummu itkuhälytintä päivystämään. Otso oli kuitenkin herännyt meidän saunoessa, oli aivan pirteä ja niinpä Odessiivi odotti meitä pirtissä kun tulimme saunasta. Onneksi vauva kuitenkin hyytyi uudelleen aika nopeasti.

Lauantaiaamuna iskä lähti pilkille Norjaan, mutta kovin kauaksi kuitenkaan. Vähän lappilaiseen tapaan ei oikein tienny milloin tulee eikä oikein muutakaan. No mie mietin että puhelin on onneksi mukana. Olin nimittäin suunnitellut että oltas voitu vaikka illalla lähteä Kittilään että olisin ehtinyt olla Annikan ja Lassin kanssa, sitten olisin voinut laittaa Otson nukkumaan ja lähteä Annikan kanssa Asrenalle katsomaan suosikkibändiä YÖ:tä! Vaan... laitoin välillä kalamiehelle tekstiviestejä ja kysin miten menee...monelta ehkä tulette, vaan vastausta ei kuulunut. Ei pihahdustakaan koko miehestä. Siinä sitten yritän Annikan kanssa viesteilin että enpä tiiä tullaanko tänään, enpä tiiä pääsenkä Areenalle, enpä tiiä juurikaan mitään. Laitoin siinä vähän tavaroita kasaan, mutta kun ukkelista ei vielä kahdeksaltakaan ollut kuulunut mitään, tajusin että taitaapi jäädä Kittilä ja Yö haaveeksi.

Kahdeksan jälkeen se sitten saapui. Kännykkkä oli jääny jonnekin haalarin taskuun. No, pääasia että sen sai kotiin. Ja kalaa oli tullut, isoja, suorastaan VALTAVIA ahvenia. Miikankin vonkale oli painanut yli kilon. Ei tollasia Saimaasta saa...


Me Otson kanssa ulkoilimme myös päivällä. Mie tein talven ensimmäisen ja ehkä myös viimeisen lumiukon. Kevät tulee sellaista vauhtia tännekin. Mutta siitä ei tullutkaan kuvaa, unohdin ottaa. Voitte vain kuvitella kuinka hieno se oli. Otso istui taljan päällä ja katseli uudessa vanhassa lainakeväthaalarissa, joka kestää kosteuttakin :)


Otso ahkioajelulla serkkunsa Tuomaksen kanssa (saattaa olla kyllä Matiaskin)


Illalla katsoin Biisikärpäsen. Se oli kivaa katseltavaa. Pitää odottaa vielä aika kauan ennenku oma jakso tulee.

Iltapuurolla mummulan syöttötuolissa ja sivusilmällä seurataan Andren-serkun puuhailuja.


Yön keikka houkutti yhä. Sitten Miikan veli keksi, että he voisivat myös lähteä vaimonsa kanssa keikalle ja saisin siis kyydin. Niinpä sitä lähdettiin Areenalle, pitkästä aikaa! Ja tottakai Yö oli ihana. Minua luultiin siellä kahdestikin vantaalaiseksi. Ensin yksi mies tuli väittämään, että "hei, meidän lapset on samassa päiväkodissa Hakunilassa" ja sitten vielä eräs nuori neito tuli kysymään, olenko Vantaalta.

Miika oli saanu Otson hyvin nukkumaan. Jes! Ja aamulla Miika antoi minun nukkua yöväsymystä pois :)


Sunnuntaina puolenpäivän aikaan lähdimme kohti Kittilää. Kävimme kotona purkamassa kassit ja suuntasimme Leville. Kävimme Annikan ja Lassin kanssa syömässä Myllyn Äijässä. Namnam. Otso oli jälleen innoissaan, kuten ravintolassa yleensäkin.


Otso ja Annika


Ruuan jälkeen hajaannuimme. Annika lähti Pete Parkkosen keikalle, mie lähdin Marian kappeliin valmistautumaan radioitavaan tunturimessuun ja kaikki kolme poikaa lähtivät Kittilään. Tunturimessu meni tosi hyvin, sitä mieltä olen vielä tänäänkin kuultuani sen aamulla radiosta. Ja oli ihanaa laulaa. Aina.

Otso oli syötetty ja kylvetetty, nukutus oli helppo operaatio. Annika oli vielä jääny Leville, mutta me pelasimme erän menolippua. Kukakohan voitti ;)

Tänään ollaan rentoiltu omalla porukalla. Kyllä me kävimme aika pitkällä kävelyllä jonka aikana hoidimme asioitakin. Aurinko paistoi niin lämpimästi, että takin sai heittää pois päältä. Kevät on totisesti tullut! Laitoin Otson rattaisiin turvakaaren, mutta herra meinasi kyllä nukahtaa melkein heti, vaunuajelu ei ollut kunnolla ehtinyt vielä edes alkaa. No hyvä vaan että unta riittää.


Sellaista meille. Ensi viikon tai siis tämän alkaneen viikon Miika onkin isyys/hiihtolomalla. Huomenna lähemme käymään Rovaniemellä asioilla!