Hengissä ollaan!

Kukaan ei varmaan edes käy enää lukemassa tätä blogia, kun ajattelevat että tämä oli sitten kai tässä. Siis oikeesti, en ole vain ehtinyt! Torstaina tulimme Lappeenrantaan, sitä edelsi kauhea pakkaaminen ja miettiminen, vieraskin oli kylässä :) Torstain ja perjantain välisen yön olimme Vantaalla kun lento oli niin myöhään perillä. Perjantaina Jumbo-shoppailun jälkeen puksutimme junalla Lappeenrantaan...

Lauantai oli POLTTARIPÄIVÄ :) Näin oli sovittu että ne lauantaina pidetään. Vaan en arvannut että kaverit tulevat herättämään ja hakemaan jo kello 00.01. No, olihan päivä siinä vaiheessa jo vaihtunut lauantaiksi. Ohjelmassa oli yösuunnistusta pimeässä Huhtiniemen rääsikössä. Kummallisen näköisiä, tutun oloisia mutta eläimeksi pukeutuneita hyypiöitä varjosti menoani. Hihitellen seurasivat kun otsalamppu ravasi rinteitä ylös-alas. Olipa vain piristävä herätys :)

Pääsin kuitenkin vielä hetkeksi nukkumaan. Lauantain ohjelmassa oli mm. yhteiseten muistojen jakamista, miehisten esineiden tunnistamista sokkona, päiväkaraokea paikallisessa kuppilassa (tietysti asiaankuuluvilla biiseillä..."Hei me mennään naimisiin, viikon päästä lauantaina...") Seuraavana nikkarointia... Satamassa kävimme nauttimassa Lappeenrannan perinneherkkua. Sitten paljastui, että minulla on pari tuntia aikaa ideoida, ohjata ja kuvata videoproduktio. Näyttelijät ja roolivaattet oli edessäni. Yllätykselliset Satuhäät saatiin purkkiin, vaikka aviopari ei tainnutkaan saada toisiaan dramaattisen käänteen vuoksi.
Jälleen suunnattiin satamaan. Nyt ei menty lihapiirakoile vaan hypättiin alukseen. Ensin toisn peloteltiin että joutuisin hyppäämään veteen. Paljon miellyttävämpää oli hypätä Pelleen, lappeenrantalaisen meripartiolippukunnan alukseen. Minun tehtävän oli tietenkin ohjastaa laiva vaikeimmista kohdista yli kuten kapean sillan alta. Mutta tokihan nyt sellainen onnistuu :)
Alus vei meidät Skinnarilaan ranstasaunalle ja mökille, jossa vietettiin iltaa puoleen yöhön asti. Polttarit siis alkoivat 00.01 ja päättyivät 23.59 :D
Oli kyllä tosi hauskaa. Kaverit olivat nähnet paljon vaivaa ja toistakymmentä oli mukana juhlimassa.

Nytkin pitäs päästä jatkamaan hääjuttujen valmistelua, mutta muutama sana ihanasta Otsosta, joka oli oikein tyytyväisenä koko pitkän polttaripäivän ämmin ja äijän kanssa. Otso on oppinut uutta!

Otso osaa vilkuttaa (melkein aina). Se heiluttaa ihanasti nyrkkiään kun joku on lähdössä ja vilkuttaa näin kädellään!

Otso on oppinut nousemaan seisomaan tukea vasten! Tätä hän harjoittelee erityisesti sohvaa vasten. Hieman vaivalloista vielä, mutta onnistuu kyllä aivan omin avuin. Ja sitten on mukavaa seisoskella kun näkee maailmaa korkeammalta.

Otso osaa jopa ottaa askelia tukea vasten! Tänään käveli sohvaa edestakaisin kun laittoi aina toiseen päähän jonkun houkuttimen.

Ja Otso on alkanut taas syömään!!! Puuroa menee taas entiseen tapaan kuten ruokaakin. Leipä olisi suurta herkkua, mutta en uskalla sitä paljon antaa kun siinä on kuitenkin vähän suolaa. Täytyy leipoa Otsolle kotona sitten suolatonta leipää, vaikka jotain teeleipiä :) Myös päärynä on suurta herkkua, se on niin pehmeää että sitä saa ikenillä lutsutettua.

Kuvia ei nyt ole. Lähtölaskenta rouvaselämään on alkanut!